Tapio Karvonen: Miltä Kymenlaakson sote-järjestelmä näyttää tulevaisuudessa?
| |

Tapio Karvonen: Miltä Kymenlaakson sote-järjestelmä näyttää tulevaisuudessa?

Tiistaina 8.10.2024 Kymenlaakson hyvinvointialueen aluehallitus teki päätöksen palveluverkkoon liittyvistä terveysasemista. Päätöksessä pienet terveysaseman Miehikkälässä, Elimäellä ja Jaalassa saivat jatkoaikaa. Aluehallitus haluaa selvittää, miten näiden terveysasemien asiakkaiden palvelut tulevaisuudessa järjestetään, ja vasta tämän selvityksen jälkeen päätökseen palataan. Ovatko haja-asutusalueiden palvelut järjestettävissä liikkuvina palveluina vai jollakin uudenmuotoisella liikkuvalla palvelulla, joka tietyin väliajoin olisi asukkaiden käytössä? Hyvinvointialueella on…

Toni Suihko: Optimistinen pessimismi
| |

Toni Suihko: Optimistinen pessimismi

Kun lähdin pohtimaan tämän kirjoituksen sisältöä, emme olleet kuulleet valtiovarainministeriön viimeisintä tulkintaa hyvinvointialueiden rahoituksesta. Reilu viikko sitten Etelä-Karjalan hyvinvointialueen tavoitteena oli 60 miljoonan säästöt, viimeisimmät terveiset nostivat tavoitteen 120 miljoonaan. Nämä luvut tyrmistyttävät. Jos lopettaisimme Etelä-Karjalassa esimerkiksi koko perusterveydenhuollon, olisi säästö paperilla noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Luonnollisesti näin ei tehdä. Tästä huolimattakin meidän tulee…

Tuula Lindh: Ekhvan vuodepaikkojen vähentäminen saattaa olla riski keskussairaalalle
| |

Tuula Lindh: Ekhvan vuodepaikkojen vähentäminen saattaa olla riski keskussairaalalle

Ei ole kulunut kuin muutama vuosi siitä, kun saatiin uusi sateenkaarisairaala rakennettua ja nyt sieltä ollaan jo vähentämässä 34 paikkaa. Onko se järkevää?Asiaa on perusteltu säästötoimilla ja leikkaushoitokäytäntöjen tehostumisella. Kaikki vähentämisen vaikutukset eivät ole heti näkyvissä. Voi käydä niin, ettävaativampia tekonivelleikkauksia voidaan hoitopaikkojen puuttuessa joutua tekemään yliopistosairaalassa ja hinta on helposti kaksin-kolminkertainen verrattuna omaan sairaalaan….

Tuula Lindh: Hyvinvointialueen kehitys ja haasteet
| |

Tuula Lindh: Hyvinvointialueen kehitys ja haasteet

Hyvinvointialueellamme on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä kaiken valituksenkeskellä. Tämän osoittaa jo asiakaskyselykin. Meillä on aloitettu kiirevastaanotto, joka onhelpottanut varsinaisen päivystyksen kuormitusta. Hammashoito toimii hyvin,vaikka odotusajat muihin kuin päivystyskäynteihin ovat edelleen kuukausien mittaisia.Hoitoon tulee päästä kuuden kuukauden kuluessa. Kukaan ei jää hoitamatta. Tämä onmahdollista, koska meillä on ystävällinen ja ammattitaitoinen henkilöstö. Yleinen taloustilanne ja valtion velkaantuminen…

Tuula Lindh: Onko lääkäripula ikuisuuskysymys?
| |

Tuula Lindh: Onko lääkäripula ikuisuuskysymys?

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminta on hyvin riippuvaistalääkäreiden saatavuudesta. 1990-luvun laman aikana seurasi lyhytaikainen pienilääkäreiden työttömyys. Siitä pelästyneenä ryhdyttiin varomaan lääkäreiden lisäkouluttamista. Vuonna 2012 päätettiin lisätä lääkäreiden koulutusta 600:sta koulutuspaikasta 750:een koulutuspaikkaan, mutta koulutuksen lisäys tapahtui vasta 2016. Mutta työvoiman lisäystä tämä alkoi tuottaa 2021 lähtien.Lisäksi noin 100 suomalaista lääkäriä valmistuu vuosittain ulkomailta. Eikö olisiparempi kouluttaa…

Tuula Lindh: Sote-kustannukset on saatava hallintaan
| |

Tuula Lindh: Sote-kustannukset on saatava hallintaan

Kun väestömme ikääntyy, niin palvelutarve kasvaa. Syntyvyys on ennätyksellisen alhaalla, ja se tulee tulevaisuudessa heikentämään huoltosuhdetta. Valtion talous on velkaantunut kovaa vauhtia. Lisävelanotto ei ole mahdollista lähivuosina. Koska sote-menot ovat suurin yksittäinen menoerä, on ilmiselvää, että niiden menojen kasvu on pysäytettävä. On tärkeää, että hoidon vaikuttavuutta lisätään kaikessa toiminnassa. Ihannekuvahan olisi, että hoitoon pääsisi heti,…

Tuula Lindh: Soteuudistuksen valuvika
| |

Tuula Lindh: Soteuudistuksen valuvika

Sote-uudistusta tehtiin vuosikymmeniä ja tunteet sen ympärillä kävivät kuumina. Poliittisen väännön seurauksena päätettiin, että jokainen maakunta muodostaa oman hyvinvointialueen väestömäärästään huolimatta. Silloin syntyi monta minihyvinvointialuetta, joiden väestöpohja ei riitä lääketieteellisesti laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen hoitoon. Ruotsissakaan ei ole alle 200 000 asukkaan sairaanhoitoalueita. Kun talous sakkaa ja joudutaan etsimään lisäsäästöjä, katseet kohdistuvat keskussairaalaverkostoon. Asiantuntijatkaan eivät tuoneet…

Tuula Lindh: Synnytykset tulee säilyttää Etelä-Karjalassa
| |

Tuula Lindh: Synnytykset tulee säilyttää Etelä-Karjalassa

Kansallinen selvitys esitti päivystävien keskussairaaloiden ja perusterveydenhuollonpäivystyspisteiden määrän vähentämistä. Siinä ehdotettiin, että yliopistosairaaloidenulkopuolelle jäisi 5-8 keskussairaalaa. Loppujen keskussairaaloiden statusta alennettaisiinaluesairaalatasolle. Laaja Saimaan alue jäisi näin ilman päivystävää keskussairaalaa. Nyt ollaan romuttamassa 1950-luvulla luotua keskussairaalaverkkoa. Lappeenrantaanvalmistui vuonna 1955 Suomen kolmas keskussairaala, Etelä-Saimaan keskussairaala,joka edusti oman aikansa huippua. Juuri nyt ollaan säästöjen varjolla lakkauttamassasynnytystoimintaa kun päinvastoin pitäisi…

Ville Tanskanen: Edunvalvonta on tärkeää!
| |

Ville Tanskanen: Edunvalvonta on tärkeää!

Edunvalvonta, vaikuttaminen, on toimintaa, jonka tavoitteena on muuttaa viestin kohteena olevan henkilön tai ihmisryhmän käsitystä jostakin asiasta. Poliittinen edunvalvonta on tärkeä osa yhteiskunnallista toimintaa. Se liittyy siihen, miten eri tahot pyrkivät vaikuttamaan poliittisiin päätöksiin ja lainsäädäntöön. Tästä hyvä esimerkki on sairaalaverkkouudistuksen toisen vaiheen peruminen. Kenen tehtävä edunvalvonta on tällaisissa isoissa kysymyksissä? Se on varmaa, ettei…

Ville Tanskanen: Etelä-Karjalan hyvinvointialue – yksi maakunta vai yhdeksän kuntaa?
| |

Ville Tanskanen: Etelä-Karjalan hyvinvointialue – yksi maakunta vai yhdeksän kuntaa?

Etelä-Karjalan hyvinvointialue toimii Etelä-Karjalan maakunnan alueella. Maakunta muodostuu kahdesta kaupungista ja seitsemästä pienemmästä kunnasta. Asukkaita maakunnassa on noin 125 000. Kuntakoko vaihtelee 73 000 ja 2 800 asukkaan välillä. Ennen hyvinvointialueuudistusta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ylin päätösvalta oli valtuustolla, jonka paikat oli jaettu kuntakohtaisesti. Kunnilla oli Eksoten rahoittajina suuri intressi ohjata päätöksentekoa ja asettaa toiminnalle…

Sisällön loppu

Sisällön loppu