Ville Tanskanen: Etelä-Karjalan hyvinvointialue – yksi maakunta vai yhdeksän kuntaa?

Etelä-Karjalan hyvinvointialue toimii Etelä-Karjalan maakunnan alueella. Maakunta muodostuu kahdesta kaupungista ja seitsemästä pienemmästä kunnasta. Asukkaita maakunnassa on noin 125 000. Kuntakoko vaihtelee 73 000 ja 2 800 asukkaan välillä.

Ennen hyvinvointialueuudistusta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ylin päätösvalta oli valtuustolla, jonka paikat oli jaettu kuntakohtaisesti. Kunnilla oli Eksoten rahoittajina suuri intressi ohjata päätöksentekoa ja asettaa toiminnalle tavoitteita. Tällöin yksittäisten kuntien etu saattoi ajaa kokonaisedun ohi.

Hyvinvointialueuudistuksessa hyvinvointialueiden rahoitus siirtyi valtiolle ja ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu valtuusto. Suora yhteys alueen kuntiin on poistunut. Valtuutettuja valittiin vaaleissa jokaisesta Etelä-Karjalan kunnasta. Tämä on hyvä, jotta päätöksentekoon saadaan paikallistuntemusta ympäri maakuntaa. Valtuutetut edustavat omia poliittisia taustaryhmiään, ei yksittäisiä kuntia. Valtuutetut tulevat silti edelleen jostain kunnasta ja pelkona oli, että päätöksenteossa yritettäisiin vetää jotenkin kotikuntaan päin.

Pieni pelkää aina isompaa. Pieni kunta pelkää liitosta isompaan ja palveluiden loppumista. Pieni hyvinvointialue pelkää liitosta isompaan alueeseen ja autonomisen päätöksenteon loppumista. Pieni Suomi pelkää ison EU:n tekevän Suomelle epäedullisia päätöksiä. Meilläkin maakunnassa on ollut vallalla käsitys, että isot kaupungit jotenkin hyötyisivät pienten kustannuksella ja hyvinvointialueella isojen kaupunkien valtuutetut ylläpitäisivät omien kaupunkiensa palveluita kurjistamalla syrjäseutujen asemaa.

Ovatko nämä pelot olleet aiheellisia? Minusta meillä Etelä-Karjalassa nämä pelot ovat osoittautuneet vääriksi. Alkukaudella on ollut jopa korostunut tarve tuoda esille päätösten tasapuolisuutta ja palveluiden saatavuutta koko maakunnasta. Luottamushenkilöt ovat omaksuneet hyvin uuden roolin maakunnallisina päättäjiä, ei yksittäisen kunnan edustajina. Hyvinvointialueella on tehty isoja ja vaikeita päätöksiä, kuten esimerkiksi palveluverkkolinjaukset ja linjaukset talouden sopeutustoimista, joissa on katsottu koko maakunnan etua. Myös poliittisesti päätöksillä on ollut laaja tuki yli puoluerajojen, eikä irtiottoja ole yritetty tehdä.

Vaikeudet yhdistävät meitä entisestään. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, itärajan sulkeminen, turvattomuus ja tiukan talouden haasteet pakottavat toimimaan entistä päättäväisemmin ja määrätietoisemmin yhteisen hyvän rakentamiseksi maakuntaamme. Maakunta ei ole vain hyvinvointialue. Laaja yhteistyö muiden toimijoiden kuten maakuntaliiton, kuntien, yritysten, yhdistysten ja yksittäisten kuntalaisten kanssa on tarpeen. Etelä-Karjalan hyvinvointialue isona toimijana tunnistaa laajan yhteiskuntavastuunsa. Hyvänä esimerkkinä yhteistyöstä on meillä kehitteillä oleva Etelä-Karjalan malli, joka pohjautuu Islannin malliin. Siinä yritetään vaikuttaa lasten ja nuorten päihteidenkäyttöön ja siihen liittyvien lieveilmiöiden vähentämiseen, perheiden kasvatusvastuiden lisääntymiseen ja kuntien, koulujen, viranomaistahojen ja perheiden yhteistyön tiivistymiseen.

Etelä-Karjala on pieni, ikääntyvä muuttotappiomaakunta itärajan reunalla. Hyvinvointialueen taloudelliset haasteet ovat valtavat. Meillä ei olla vaivuttu epätoivoon, vaan on hyödynnetty pienen alueen ketteryyttä, nopeutta ja sopeutuvuutta. Taistoon hyvinvointialueen ja koko maakunnan elinvoimaisuuden puolesta on lähdetty realistisilla, faktoihin perustuvilla suunnitelmilla yhtenä maakuntana, ei yksittäisinä toimijoina.

Ville Tanskanen
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen valtuutettu