Miia Hämäläinen: Aluevaltuustosta tervehdys
Eloisa tulee järjestämään palveluita paljonkin eri tavalla kuin aiemmin. Leikkauksiakin tulee jatkossa, ikävä kyllä, mutta haluamme pitää Etelä-Savon eloisana seuraavillekin sukupolville.
-
-
Minna Ahokas: Rohkealla palvelurakenteen uudistamisella on mahdollista katkaista kustannusten kasvu heikentämättä palvelun laatua ja saatavuutta
Ikääntyvä väestö haastaa hyvinvointialueiden palvelurakennetta kiihtyvällä vauhdilla. Ikääntyminen ei ole sairaus, eikä siten suoraan vaadi terveydenhuollon palvelua. Ikääntymisen seurauksena toimintakyky heikkenee, yksinäisyys ja turvattomuus lisääntyy ja apua tarvitaan monissa arkisissa toimissa. Ikäihmisten perhehoito on yksi sosiaalihuollon palveluista yhteisöllisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen rinnalla. Perhehoito tukee tutkitusti fyysisen hyvinvoinnin lisäksi myös psykososiaalista hyvinvointia kohentamalla mielialaa ja vähentämällä…
-
Minna Ahokas: Sosiaalihuollon palvelut ovat merkittävässä osassa palvelurakenteen uudistuksessa
Hyvinvointialueen palveluverkon uudistaminen herättää paljon keskustelua ja myös huolta palveluiden saatavuudesta kymenlaaksolaisten keskuudessa. Etenkin terveysasemien palvelut puhututtavat. Sosiaalihuollon palvelukokonaisuuden jääminen näkymättömäksi terveydenhuollon rinnalla, on noussut esille myös valtakunnallisesti. Toisaalta samaan aikaan käydään julkista keskustelua niin ikääntyvän väestön hoidosta kuin lastensuojelunkin tilanteesta. Sosiaalihuollon kokonaisuus on merkittävä osa hyvinvointialueen palveluita niin asiakasmäärältään kuin taloudellisilta vaikutuksiltaankin. Esimerkiksi palveluasumisen…
-
Mira Ilmoniemi: Vaalijalan erityistehtävä on turvattava – valtakunnallinen vastuu ei voi kaatua yhden alueen harteille
Suomi tarvitsee Vaalijalan kaltaista osaamiskeskusta. Pieksämäelle sijoittunut Vaalijala on vuosikymmeniä ollut koko maan hyvinvointialueita palveleva vaativan erityisen tuen keskus – toimija, jollaista mikään yksittäinen hyvinvointialue ei pystyisi itse rakentamaan. Sen osaaminen, palvelut ja rakenteet eivät palvele vain Etelä-Savoa, vaan koko Suomea. Silti Vaalijalan rahoitus on sidottu yhden hyvinvointialueen talouteen. Tämä on rakenteellinen virhe, joka näkyy…
-
Mira Ilmoniemi: Yhtään hoitajaa emme saa menettää
Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta ilmenee, että hyvinvointialueilla työskentelee 224 000 työntekijää, ja tilastoista käy ilmi, että vuonna 2021 sote-palvelualan yrityksiä toimi noin 25 000 ja ne työllistivät yhteensä lähes 94 000 henkilöä. Nykyisten sotepalveluiden ylläpitoon tarvitaan karkeasti laskettuna 318 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. KEHA-keskuksen sivuilta käy ilmi, että Suomen sote-palvelujärjestelmä on hyvin sairaanhoitajavetoinen verrattuna esimerkiksi Etelä-Euroopan…
-
Mirja Anunti-Virta: Ennaltaehkäise, kannusta, ota vastuuta
Hyvinvointialueet ovat toimineet nyt reilun vuoden verran. Monissa asioissa on edistytty ja asioita on tehty oikein. Eloisasta ottaa mallia moni muu hyvinvointialue. Kuten tiedämme, meillä haasteita tuottaa hyvinvointialueen asukkaiden ikärakenne ja toisekseen resurssipula tekijöiden osalta. Muutos ja siinä onnistuminen ottaa aikaa, kustannussäästöjä pyritään etsimään ja toimintaa tehostamaan entisestään. Kärsivällisyys ja sitkeys ovat elintärkeitä laatutekijöitä minkä…
-
Nina Rasola: Tekoäly terveydenhuollossa
Viime kuukausina keskustelu generatiivisista tekoälymalleista on kiihtynyt, ja niiden potentiaali mullistaa työelämää on ilmeinen. Generatiiviset tekoälymallit, kuten GPT-4, voivat tuottaa uutta sisältöä ymmärrettävällä ja luonnollisella kielellä, mikä avaa uusia mahdollisuuksia myös terveydenhuollossa. Haluan herätellä kiinnostusta tekoälyn käyttöä kohtaan ja kannustaa hyödyntämään tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia. Tekoäly vapauttaa työaikaa ja parantaa palveluita Generatiivinen tekoäly voi merkittävästi helpottaa…
-
Petri Putkinen ja Jenni Rautio: Kouluterveydenhuollon jonot näkyviin
Kouluterveydenhuollon määräaikaiset ja laajat terveystarkastukset ovat lakisääteinen osa perusterveydenhuoltoa. Ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla toteutettavissa tarkastuksissa terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat lapsen kasvua, kehitystä, hyvinvointia ja koulunkäyntiä yhdessä perheen ja koulun kanssa. Kyseessä on varhaisen tuen työkalu. THL:n Avohilmo-aineisto herättää kysymyksen siitä, toteutuvatko kouluterveydenhuollon palvelut yhdenvertaisesti Etelä-Karjalassa. Rautjärvellä, Parikkalassa ja Ruokolahdella laajojen terveystarkastusten toteutumisessa näkyy suuria…
-
Pyry Mattila jatkaa Etelä-Karjalan kokoomusryhmän johdossa
Kokoomuksen Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuustoryhmä valitsi eilen kokouksessaan ryhmäpuheenjohtajiston alkaneelle valtuustokaudelle. Valtuustoryhmän puheenjohtajana jatkaa lappeenrantalainen Pyry Mattila. Mattila on ryhmäpuheenjohtajuuden lisäksi alkaneella valtuustokaudella Etelä-Karjalan aluehallituksen jäsen. Ryhmän varapuheenjohtajiksi valittiin Linda Brandt-Ahde (1.) ja Sanna Prior (2.). Aluevaltuusto vahvisti paikkajaon Etelä-Karjalan aluevaltuusto vahvisti ensimmäisessä kokouksessaan esitetyn paikkajaon. Kokoomuksen luottamushenkilöt Etelä-Karjalan hyvinvointialueella 2025-2029 Valtuuston puheenjohtajisto: Aluehallitus: Yksilöjaosto: Tarkastuslautakunta: …
-
Pyry Mattila: Armila 2.0 – hyvää kannattaa odottaa?
Armilan terveysaseman tarina on enää pistettä vailla. Pitkään palvellut, mutta huonokuntoinen rakennus ei vastaa enää nykyaikaisen terveydenhuollon tarpeita. Kaupunkilaiset tietysti uskovat Armilan loppuun vasta kun sen näkevät. Niin poukkoilevasti on rakennuskompleksin tilanne edennyt. Opiskelijana minulle sanottiin jo vuonna 2014, että kyseessä on viimeinen vuosi Armilassa. Silti viisi vuotta myöhemmin, valmistumiseni jälkeen, aloitin taas siellä. Ja…
Sisällön loppu
Sisällön loppu