Aleksi Kurki: Kymenlaakson tulevaisuus turvattava
| |

Aleksi Kurki: Kymenlaakson tulevaisuus turvattava

Kymenlaakson hyvinvointialueella on edessään jännittävä matka kohti tulevaisuutta, ja yksi alueemme suurimmista voimavaroista tällä matkalla ovat nuoret. Nuoret eivät ole ainoastaan tulevaisuuden toivoja, vaan he ovat aktiivisia toimijoita ja päättäjiä omassa hyvinvoinnissaan. Kolme (+ kaksi) pointtia Ensinnäkin, nuorten ääni ja tarpeet ovat ensisijaisen tärkeitä tulevaisuuden suunnittelussa. Nuoret tietävät parhaiten, mitä he tarvitsevat. Siksi on elintärkeää,…

Aleksi Kurki: Nykyisyyden hyvinvointialue
| |

Aleksi Kurki: Nykyisyyden hyvinvointialue

Puhumme paljon tulevaisuuden hyvinvointialueesta ja olemme ripeällä vauhdilla tekemässä merkittäviä muutoksia esimerkiksi digitaalisuuteen ja palveluverkkoon liittyen. Ja miksipä emme puhuisi, se on enemmän kuin tärkeää. Samalla kuitenkin on tärkeä muistaa tämä hetki – nykyisyys. Erityisen tärkeää on huolehtia siirtymävaiheesta isojen uudistusten äärellä, varmistaen, että kukaan ei jää muutoksen jalkoihin, ja että palvelut säilyvät saavutettavina ja…

Aleksi Kurki: Ulkoistukset ovat osa ratkaisua hyvinvointialueilla
| |

Aleksi Kurki: Ulkoistukset ovat osa ratkaisua hyvinvointialueilla

On älyllisesti epärehellistä rajata ideologisista syistä palvelutarjontaa, kun väestömme ikääntyessä tarvitsemme jokaisen panosta hoitovelan ratkaisemiseksi. Hyvinvointialueen on pystyttävä turvaamaan laadukkaat lähipalvelut tulevaisuudessakin jokaiselle sen asukkaalle. Palveluiden tuottajalla ei pitäisi olla merkitystä, jos laatu ei kärsi. Saumaton yhteistyö yritysten ja järjestöjen kanssa on olennaisessa asemassa. Tärkeää ei ole palveluiden tuottaja, vaan se, että ihminen saa tarvitsemansa…

Birgit Koskela: Huoliani hyvinvointialueelta
| |

Birgit Koskela: Huoliani hyvinvointialueelta

Ympärivuorokautisen päivystyksen säilyminen sekä keskussairaalassa että Ratamokeskuksessaaiheuttaa jo nyt suurta huolta. Jokaisen hyvinvointialueen päättäjän tulee omalta osaltaan ollavaikuttamassa päivystyksen säilymiseen kahdessa pisteessä.Kouvolan kaupungissa on lähes 80 000 asukasta ja ikäihmisten määrän kasvaessa päivystyksensäilyminen on erittäin tärkeää jo kustannussyistäkin. Kouvolan seutu on pinta-alaltaan laaja alue ja jo oman kaupungin sisällä päivystykseen on monilla kymmeniä kilometrejä. Suomen…

Birgit Koskela: Kymenlaaksossa on edessä monenlaisia muutoksia terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi
| |

Birgit Koskela: Kymenlaaksossa on edessä monenlaisia muutoksia terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi

Viime vuoden alussa hyvinvointialueiden aloittaessa toiminnan jokaisella alueella tuli eteenensimmäisenä asiana talouden tasapainottaminen vuoteen 2026 mennessä. Se tarkoittaaKymenlaakson hyvinvointialueella palveluverkkojen karsimista: mm. terveyskeskusten määränvähentämistä, asumispalveluiden uutta tarkastelua mahdollisesti uusia asumismuotoja kehittäen esimerkiksi yhteisöllinen asuminen, organisaation uudelleen tarkastelu ja ostopalveluiden vähentäminen. Kymenlaakson hyvinvointialueen hallitus päätti alkuvuodesta, että Kymenlaaksossa tulee olemaan 7 sotekeskusta. Jokainen voi varmasti arvata,…

Christa Carpelan & Jutta Hartikainen: Monituottajuus sote-palveluissa on ihmisen etu

Christa Carpelan & Jutta Hartikainen: Monituottajuus sote-palveluissa on ihmisen etu

Hyvinvointiyhteiskuntaa rakentaessa on tärkeää asettaa ihminen keskiöön. Oli henkilö nuori tai vanha, tulee apua ja tukea olla saatavissa joustavasti yksilöllisiin tarpeisiin. Suomalainen yhteiskunta ei voi rakentua pelkkien julkisten palveluiden varaan, vaan rinnalle tarvitaan yksityisiä palveluntuottajia sekä järjestöjä. Hyvinvointiyhteiskunta rakennetaan yhdessä, palveluseteliä ja henkilökohtaista budjetointia hyödyntäen. Meidän pitää asettaa katseemme aina sen ihmisen silmille, kuka tarvitsee…

Christa Carpelan: ”Tiedolla johtamista ja vaikutusten arviointia tarvitaan!”

Christa Carpelan: ”Tiedolla johtamista ja vaikutusten arviointia tarvitaan!”

Kuka olet?   Olen Christa Carpelan 47 v. neljän lapsen äiti ja yrittäjätaustainen sote-ammattilainen. Koulutukseltani olen valtiotieteiden maisteri ja sairaanhoitaja ylempi AMK. Olen myös suorittanut yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon. Olen toiminut 22-vuotta Mannerheimin Lastensuojeluliiton eri asiantuntijatehtävissä, viimeisimmät 10- vuotta MLL:n Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtajana. Sairaanhoitajana työskentelin mm. lasten-, mielenterveyskuntoutujien ja vanhustenosastoilla. Miksi halusit mukaan aluevaltuustoon? Lopullinen kipinä pyrkiä valtuustoon…

Christa Carpelan: Ennakkovaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä
| |

Christa Carpelan: Ennakkovaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä

Viime vuosien aikana on puhuttu paljon tietoon perustuvasta päätöksenteosta. Valtion ja muun julkisen hallinnon päätösten tulee perustua valmisteluun, jossa vaikutukset on arvioitu monipuolisesti ja laadukkaasti. Vaikutusten arviointi on tärkeä keino saada tietoa päätöksenteon tueksi. Monipuolinen ja laadukas vaikutusten arviointi ei kuitenkaan usein toteudu. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, kuten lapsivaikutukset, jäävät edelleen monissa tilanteissa pintapuoliselle huomiolle velvoitteista…

Christa Carpelan: Lapsen etu ei saa hukkua byrokratian rattaisiin  
| |

Christa Carpelan: Lapsen etu ei saa hukkua byrokratian rattaisiin  

Vuoden 2022 alusta lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on saanut olla samanaikaisesti asiakkaana enintään 35 lasta. THL:n lastensuojelun työntekijöille ja työnantajille teettämän selvitys kertoo, että nykyinen mitoitus on hyvä alku, ja sovittu lasku 30 asiakkaaseen vuonna 2024 on tärkeää. On kuitenkin syytä arvioida, onko tämäkään mitoitus riittävä. Jokaisella työntekijällä tulee olla riittävästi aikaa keskittyä jokaiseen asiakkaaseen. Oikeanlainen mitoitus estää…

Christa Carpelan: Monituottajuus sote-palveluissa on ihmisen etu
| |

Christa Carpelan: Monituottajuus sote-palveluissa on ihmisen etu

Hyvinvointiyhteiskuntaa rakentaessa on tärkeää asettaa ihminen keskiöön. Oli henkilö nuori tai vanha, tulee apua ja tukea olla saatavissa joustavasti yksilöllisiin tarpeisiin. Suomalainen yhteiskunta ei voi rakentua pelkkien julkisten palveluiden varaan, vaan rinnalle tarvitaan yksityisiä palveluntuottajia sekä järjestöjä. Hyvinvointiyhteiskunta rakennetaan yhdessä, palveluseteliä ja henkilökohtaista budjetointia hyödyntäen. Meidän pitää asettaa katseemme aina sen ihmisen silmille, kuka tarvitsee…

Sisällön loppu

Sisällön loppu