Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro Kymenlaakson hyvinvointialueen osavuosikatsauksesta
|

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro Kymenlaakson hyvinvointialueen osavuosikatsauksesta

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro Kymenlaakson aluevaltuuston kokouksessa 24.9.2024 Arvoisat valtuutetut, virkamiehet ja kuulijat! Käsittelyssä oleva osavuosikatsaus ei anna ruusuista kuvaa hyvinvointialueemme talouden näkymistä. Noin 75M euron alijäämällä tänä vuonna olemme viime vuoden tilinpäätöksen kanssa tämän vuoden jälkeen hyvin yli 100M euron alijäämän kattamisvelvoitteessa. Tämä tarkoittaa melko varmasti valtion lisärahoituksen tarvetta, jotta nollatulokseen pääseminen vuonna 2025 olisi mahdollista….

Lemin Kokoomuksen valtuustoryhmä kasvoi kahdella valtuutetulla!
|

Lemin Kokoomuksen valtuustoryhmä kasvoi kahdella valtuutetulla!

Kokoomukseen valtuustoryhmään ovat liittyneet Nina Värtö ja Jarkko Ovaskainen.Keskusta-puolueesta Kokoomukseen siirtyneet Värtö ja Ovaskainen ovat jäseniä myös Lemin kunnanhallituksessa. Lemin Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Arto Penttilä iloitsee ryhmän painoarvon kasvusta ja toteaa, että Ninan ja Jarkon osaaminen tuo lisäarvoa Kokoomuksen valtuustoryhmään. Kokoomus on Lemin toiseksi suurin valtuustoryhmä 7 valtuutetulla. Lemin kunnanvaltuustoon kuuluu 21 valtuutettua.

Pyry Mattila: Maakuntavero olisi myrkkyä Itä-​Suomelle
| |

Pyry Mattila: Maakuntavero olisi myrkkyä Itä-​Suomelle

Demarien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kertoi (HS 15.8.) SDP:n halusta keskustella maakuntaveron (tulovero) käyttöönotosta. Perusteluina avaukselle oli hyvinvointialueiden kädettömyys rahoitusongelmien edessä. Ehdotettu maakuntavero olisi valitettavasti myrkkyä Itä-Suomelle. Se loisi suuren nousupaineen tuloverotukseen juuri niille alueille, missä terveydenhuollon emeritusprofessori Martti Kekomäen sanoin ollaan suhteellisesti sekä köyhiä että kipeitä. Maakuntaveron seurauksena alueelliset erot työn verotuksessa todennäköisesti karkaisivat…

Linda Brandt-Ahde: Päätöksenteko on sosiaalityöntekijän ydintehtävä
| |

Linda Brandt-Ahde: Päätöksenteko on sosiaalityöntekijän ydintehtävä

Hyvinvointialueilla pohditaan lastensuojelun tilannetta; pätevien sosiaalityöntekijöiden saatavuutta ja perustehtävän kirkastamista. Keskusteluja on avattu siitä, mihin sosiaalityöntekijöiden arvokasta aikaa tulee käyttää. Keskeisin tehtävä on lapsen tunteminen ja tapaaminen riittävästi, mihin lastensuojelun asiakkuudessa olevalla lapsella on oikeus. Tätä sosiaalityöntekijän tapaamista ei tule kuitenkaan sekoittaa perhetyöhön, tai sosiaaliohjaukseen, joilla on oma roolinsa. Tämä keskustelu perustehtävästä ja ajankäytöstä on…

Antti Pätilä: Kenen etu on Kela-korvaus?
| |

Antti Pätilä: Kenen etu on Kela-korvaus?

Syksyllä 2022 otimme Etelä-Karjalan kokoomuksen aluevaltuustoryhmässä julkisesti kantaa silloisen (Sanna Marinin, sd.) hallituksen päätökseen yksityisten terveyspalvelujen Kela-korvausten pienentämisestä. Kirjoitimme muun muassa: ”Hallitus aikoo poistaa suurimman osan yksityislääkärien määräämien tutkimusten ja hoidon Kela-korvauksista. Etelä-Karjalan kokoomuksen aluevaltuustoryhmän mielestä on iso riski poistaa korvauksia tilanteessa, jossa terveydenhuolto on vahvasti kuormittunut ja hoitojonot historiallisen pitkät. Vaikuttaa siltä, että maamme…

Päivi Löfman: Etäpalvelut ovat lisääntyneet – Miten olisi lähipalvelu?
| |

Päivi Löfman: Etäpalvelut ovat lisääntyneet – Miten olisi lähipalvelu?

Digitaalisuus, videotapaamiset, etävastaanotot ja sähköiset palvelut ovat lisääntyneet. On sanottu, että etäpalvelut ovat tulleet jäädäkseen ja ne mahdollistavat useamman asiakastapaamisen päivässä kuin lähikontaktissa. Hyvinvointialueiden säästövelvoitteet ovat kasvaneet, joten on panostettu digipalveluihin. Sähköisten palveluiden välityksellä varaamme sosiaali- ja terveydenhuollossa tapaamisajan, olemme etävastaanotolla, keskustelemme hoitohenkilökunnan kanssa, saamme hoito-ohjeita ja mahdollisesti seuraavan vastaanottoajan. Tuliko kaikki varmasti ymmärrettyä, vaikka…

Helena Puolakka: Omaishoito – Tärkeä strateginen osa-alue Ekhvan palveluissa
| |

Helena Puolakka: Omaishoito – Tärkeä strateginen osa-alue Ekhvan palveluissa

Etelä-Karjalassa on noin 12000 omaishoitajaa, joista vuonna 2023 omaishoidon sopimuksen tehneitä oli 1501 ja heistä yli 65-vuotiaita oli 876. Vuonna 2021 sopimuksen tehneitä oli 1659. (Thl, Sotkanet.fi 2004-2024). Trendi on ollut laskeva, mikä on huolestuttava ilmiö.   Omaishoito on arvokasta koko yhteiskunnalle ja ansaitsee arvostusta, tukea ja palveluita. Omaishoidon yhteiskunnalle säästämän rahallisen edun on arvioitu…

Jutta Hartikainen: Perhelääkärimallilla voimme suitsia hyvinvointialueiden kustannuksia
| |

Jutta Hartikainen: Perhelääkärimallilla voimme suitsia hyvinvointialueiden kustannuksia

Aloitin oman hoitajan (lähihoitaja, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja) urani aikana, jolloin väestövastuulääkärijärjestelmä eli kukoistuksensa aikoja. Terveyspalvelut oli jaettu väestöpohjan mukaan samansuuruisiin alueisiin, joilla työskenteli pääosin pysyvä henkilöstö. Tämän järjestelmän etuna oli se, että lääkärit ja hoitajat oppivat tuntemaan vastaanotolla vierailevat asiakkaat ja potilaat, kaikkea ei aina tarvinnut alkaa selvittämään alusta asti lääkärille tai hoitajalle. Se muun muassa…

Tapio Karvonen: Hyvinvointialueen osavuosikatsaus ei talouden osalta luo tyytyväisyyttä
| |

Tapio Karvonen: Hyvinvointialueen osavuosikatsaus ei talouden osalta luo tyytyväisyyttä

Tämän vuoden ensimmäinen Kymenlaakson hyvinvointialueen osavuosikatsaus tammi-huhtikuulta ei anna ruusuista kuvaa hyvinvointialueemme talouden näkymistä. Tämän vuoden noin 73M€ ennustetulla alijäämällä olemme tämän vuoden jälkeen hyvin todennäköisesti yli noin 100M€ alijäämän kattamisvelvoitteessa. Tämä tarkoittaa valtion lisärahoituksen tarvetta, jotta nollatulokseen pääseminen vuonna 2025 olisi mahdollista. Talouden huonontumiselle on monia syitä mm. inflaatio ja sen aiheuttama yleisen hintatason…

Nina Rasola: Tekoäly terveydenhuollossa
| |

Nina Rasola: Tekoäly terveydenhuollossa

Viime kuukausina keskustelu generatiivisista tekoälymalleista on kiihtynyt, ja niiden potentiaali mullistaa työelämää on ilmeinen. Generatiiviset tekoälymallit, kuten GPT-4, voivat tuottaa uutta sisältöä ymmärrettävällä ja luonnollisella kielellä, mikä avaa uusia mahdollisuuksia myös terveydenhuollossa. Haluan herätellä kiinnostusta tekoälyn käyttöä kohtaan ja kannustaa hyödyntämään tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia. Tekoäly vapauttaa työaikaa ja parantaa palveluita Generatiivinen tekoäly voi merkittävästi helpottaa…

Sisällön loppu

Sisällön loppu