Pyry Mattila: Maakuntavero olisi myrkkyä Itä-Suomelle
Demarien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kertoi (HS 15.8.) SDP:n halusta keskustella maakuntaveron (tulovero) käyttöönotosta. Perusteluina avaukselle oli hyvinvointialueiden kädettömyys rahoitusongelmien edessä.
Ehdotettu maakuntavero olisi valitettavasti myrkkyä Itä-Suomelle. Se loisi suuren nousupaineen tuloverotukseen juuri niille alueille, missä terveydenhuollon emeritusprofessori Martti Kekomäen sanoin ollaan suhteellisesti sekä köyhiä että kipeitä. Maakuntaveron seurauksena alueelliset erot työn verotuksessa todennäköisesti karkaisivat käsistä tulevan vuosikymmenen aikana.
Viisas sanonta kuuluu: verota sitä enemmän, mitä haluat vähemmän ja toisinpäin. Siksi juuri työnteon verotusta ei ole järkevää nostaa, sillä hyvinvointiyhteiskuntamme on rakennettu työn varaan. Ja tarvitsemme sitä tuottavuuden kasvun lisäksi enemmän kuin koskaan huoltosuhteen muuttuessa.
Talousteorian näkökulmasta olisi periaatteessa hyvä, että hyvinvointialueiden onnistuminen näkyisi oman väen kukkarossa, jolloin olisi aito kannustin hyvään taloudenpitoon. Hyvinvointialueiden alijäämät eivät kuitenkaan ole tähän mennessä olleet yhteydessä tarvevakioituihin kustannuksiin, eli siihen kuinka tehokkaasti palvelut on tuotettu. Silloin vero ei toimisi kannustinmekanismina, ja se kohtelisi kuntayhtymäaikaan säästöt jo tehneitä (mm. Eksote) keljusti.
Maakuntaveroa pitää peilata myös kuntapuolen korotuspaineisiin, sillä jo nyt kunnallisverot ovat korkeammalla sairaimmilla alueilla. Yleistä nousupainetta kuvaakin, että moni iso kaupunki (mm. Mikkeli ja Lahti) on keikkunut kriisikuntakriteerin reunalla, mikä on poikkeuksellista Suomessa.
Soten rahoitus otettiin valtion kontolle osin juuri siksi, että moni Suomen kunnista olisi kyykännyt tulevien menopaineiden alla. Maakuntavero olisi lopulta käänteinen elinvoimaohjelma alueellemme verokepin ajaessa työikäisiä muualle, eikä se ole taikatemppu alueiden nykyongelmiin.
Rahoitus saadaan kyllä tasapainoon ajan kanssa. On maltettava tutkia nykyisen rahoitusmallin lopputulosta useamman vuoden ajalta, jottei hoito osoittautuisi pahemmaksi kuin itse sairaus.
Pyry Mattila
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen valtuutettu