Saara Kiventöyry: Lähiliikuntapaikat uhattuna
Alkuvuodesta 2024 kirjoitin liikkumattomuuden miljardien kustannuksista yhteiskunnalle vuosittain. Lähiliikkuntapaikat on korvaamattomia monille. Jos helposti saavutettava liikuntapaikka lopetetaan tai suljetaan, monen liikkuminen loppuu siihen. Kotkassa Karhulan uimahalli on remontin takia suljettuna pitkään ja Kotkansaaren uimahalli nyt teknisen vian takia pysyy suljettuna ainakin lokakuun loppuun. Huolestuneena jo aiemmin luin Kouvolan suunnitelmista sulkea kaksi uimahallia uuden auetessa Urheilupuistoon. Uiminen ja vesiliikunta on monelle ainoa helppo ja kivuton liikkumisen muoto ja lisäksi usein sosiaalinen tapahtuma.
Kaakkois-Suomen uimahalleista moni on tulossa teknisen käyttöikänsä päähän. Uimahallien keskittäminen automatkan päähän ei mielestäni ole järkevää. Tärkeämpää on helppo saavutettavuus sekä uimiseen ja vesijuoksuun soveltuvat altaat. Tavanliikkuja ei tarvitse poreita ja hierovia altaita: riittävän pitkät ja syvät uimaradat riittää. Sama pätee kilpauimareihin.
Uimataito on rapistunut ja kuudesluokkalaisista vain 55% on uimataitoisia, 2016 määrä oli vielä 76%. Uimataidoksi määritetään pohjoismaissa kyky uida 200 metriä, josta 50metriä selällään, sen jälkeen kun pudonnut veteen ja käynyt sukelluksissa. Uimataito kyselyssä vuonna 2022 oppilaita eniten innosti uimaan koulun uimatunnit ja vapaa-ajalla uimahallissa käyminen.
Kymenlaaksossa on aktiivisia uimaseuroja. Kotkassa Uimaseura Aquila järjestää lasten uimakouluja, tekniikkakursseja aikuisille, antaa yksityisopetusta kaiken ikäisille ja vastaa kilpauimareiden valmennuksesta mukaan lukien aikuiset aktiiviharrastajat. Kilpauinti edellyttää valmennuksen lisäksi asianmukaiset olosuhteet uinnille.
Uuden hallin rakentaminen on miljoonien panostus, vanhojen hallien tekohengittäminen syö myöskin rahaa. Liikuntaan panostaminen kannattaa kuitenkin aina. Ikävänä esimerkkinä Kymenlaakson hyvinvointialueen sairauspoissaolot ja niiden kustannukset tammi-elokuussa 2024: yli 95 000 sairauspoissaolopäivää, joiden kustannus on n. 40 miljoona euroa. Sairauspoissaoloja eniten aiheuttaa mielenterveyden sekä tuki-ja liikuntaelinsairaudet. Molempia voidaan hoitaa ja ennalta ehkäistä liikunnalla.
Saara Kiventöyry
Kymenlaakson hyvinvointialueen valtuutettu