Jutta Hartikainen: Digiä, digiä, digiä
| |

Jutta Hartikainen: Digiä, digiä, digiä

Viimeistään korona-aika ajoi organisaatiot digiloikkaan, eli digitalisoimaan palveluitaan. Uudistus oli monessa mielessä mitä tervetullein, ainakin näin digimaailmaan tottuneelle. Voin halutessani asioida digisti virka-ajan ulkopuolella, tietyissä rajoissa varata aikoja digisti ja hoitaa monia asioita aina reseptin uusinnasta Omaolo-lomakkeiden täyttöön ja siten omahoito-ohjeiden saantiin tai kehotukseen olla yhteydessä terveydenhuoltoon. Tämä kaikki palvelee hyvin minua, valkoista keski-ikäistä naista,…

Jyri Hänninen: Kilpailuetu hyvinvointialueilla – kuinka nousemme ykköseksi
| |

Jyri Hänninen: Kilpailuetu hyvinvointialueilla – kuinka nousemme ykköseksi

Kaakkois-Suomen hyvinvointialueiden olemassaolon oikeus perustuu siihen, että meillä on näkyvää kilpailuetua muihin alueisiin verrattuna.  Pelkistetysti: kilpailuetu toteutuu, kun palvelut toimivat, kustannukset ovat hallinnassa ja tyytyväisiä työntekijöitä on riittävästi. Väestöpohjamme on valtakunnallisesti pieni. Kilpailuedun lähteet ja alueen neuvotteluvoiman tuleekin perustua muuhun kuin mittakaavaetuihin. Esimerkiksi henkilöstön rekrytointi, laajojen palveluvalikkojen ylläpitäminen ja rahoitusneuvottelut valtion suuntaan vaativat keskittymistä oleelliseen. Barneyn kilpailuedun VRIN-mallin…

Anna Helminen: Hyvinvointialueellakaan tulevaisuutta ei tehdä historiaan tarrautumalla
| |

Anna Helminen: Hyvinvointialueellakaan tulevaisuutta ei tehdä historiaan tarrautumalla

Ensihoidon palvelutasopäätöksen operatiivinen toteutus on noussut laajaan keskusteluun. Työntekijöiden työaikamuutoksesta lähtenyt muutostarve toteuttaa lyhyempi työaika kustannusneutraalilla ratkaisulla johti päätöksenteossa yhden ambulanssin lakkauttamispäätökseen Imatralla. Kokonaiskuvaa palvelutasopäätöksessä tämä päätös ei sen sijaan muuta aiempaan nähden mihinkään. Imatralle sijoitettujen ambulanssien määrän muutos kolmesta kahteen on paluu koronaa edeltävään aikaan. Tuolloin varautuminen mahdolliseen tehtävämäärän kasvuun sekä suojautumiseen ja puhdistamiseen…

Lauri Eerola: Hyvinvointialueet eivät vielä ole valmiita
| |

Lauri Eerola: Hyvinvointialueet eivät vielä ole valmiita

Hyvinvointialueet ovat toimineet alkuvalmistelujen jälkeen kohta vuoden ja voidaan perustellusti sanoa, että valmista ei ole vielä vähään aikaan. Se, miten hyvinvointialueet muodostuivat, oli pitkän työn tulos. Erilaisia malleja järjestää palvelut kokeiltiin ja valmisteltiin monien vuosien aikana useita ja aina valmistelut vuoroin törmäsivät erilaisiin esteisiin ja ongelmiin. Jossain kohtaa maakuntamalli ts hyvinvointialueet nousivat vaihtoehdoksi vahvojen kuntien…

Markku Hupli: Hyvinvointialueet ja työterveyshuolto
| |

Markku Hupli: Hyvinvointialueet ja työterveyshuolto

Kun sote-uudistuksen 21 uutta hyvinvointialuetta aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa, vaihtui kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevilla paitsi työnantaja, usein myös työterveyshuollon tuottaja. Vanhastaan sairaanhoitopiirit kuin kunnatkin olivat pääsääntöisesti järjestäneet työntekijöidensä työterveyshuollon omana toimintanaan, joskin eräissä sosiaali- ja terveydenhuollon integroiduissa kuntayhtymissä oli työterveyshuolto joko in-house yhtiönä tai myös kokonaan ulkoistettu. Työterveyshuolto tulee järjestää hyvinvointialueen omalle henkilöstölleen…

Maarit Eskola-Heikkinen: Hoitajapula, lääkäripula ja rahapula!
| |

Maarit Eskola-Heikkinen: Hoitajapula, lääkäripula ja rahapula!

Ja jos hyvinvointialueella saataisiin avoimia virkoja täytettyä eli palkallista henkilökuntaa lisää, niin rahapula vain pahenee. Fakta on kuitenkin se, että asiakkaat (varsinkin ikääntyvät) lisääntyvät ja henkilökuntaa tarvitaan! Yhtälö on mielenkiintoinen. Ja sekin korostaa tosiasiaa, että hyvinvointialueella on löydettävä uusia tapoja tuottaa palveluita. Monituottajuus on melkoisen yleisesti jo strategiaan hyväksytty. Yksityissektorilla nyt vain odotamme, milloin tämä…

Helena Puolakka: Kohti vaikuttavampaa monituottajuutta
| |

Helena Puolakka: Kohti vaikuttavampaa monituottajuutta

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen silmälääkäripalveluiden hankinta ja ennen kaikkea sen hinta, on herättänyt keskustelua laajasti.  Kolmen silmälääkärin työpanos tuo 315 000€ laskun kuukausittain EKHVA:lle. Lisäksi taloutta rasittaa lukuisten ostopalvelulääkäreiden kuin myös vuokralääkäreiden käyttö. Keskustelu sivuaa erittäin ajankohtaista asiaa eli todella haastavaa henkilöstön saatavuusongelmaa. Kyseinen silmälääkäricase on myös seurausta tästä. Alueellamme on ollut jo vuosien ajan ongelmallista saada silmälääkäreitä…

Christa Carpelan: Ennakkovaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä
| |

Christa Carpelan: Ennakkovaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä

Viime vuosien aikana on puhuttu paljon tietoon perustuvasta päätöksenteosta. Valtion ja muun julkisen hallinnon päätösten tulee perustua valmisteluun, jossa vaikutukset on arvioitu monipuolisesti ja laadukkaasti. Vaikutusten arviointi on tärkeä keino saada tietoa päätöksenteon tueksi. Monipuolinen ja laadukas vaikutusten arviointi ei kuitenkaan usein toteudu. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, kuten lapsivaikutukset, jäävät edelleen monissa tilanteissa pintapuoliselle huomiolle velvoitteista…

VAALIJÄRJESTELMÄN SÄHKÖINEN UUDISTAMINEN

Suomessa on ollut pitkään ja laajalti käytössä vahva sähköinen tunnistautuminen henkilöllisyyden todentamiseksi. Sen turvin voi tehdä mm. kiinteistö- ja autokauppoja, veroilmoituksia, saada lainaa ja kirjautua opiskelijaksi. Vaalijärjestelmämme ei valitettavasti siltikään ole vuosikausiin kyennyt uudistumaan tietoyhteiskunnan kehittymisen myötä. Me allekirjoittaneet vaadimme, että hallitusohjelmaan kirjattu sähköinen ehdokasasettelu etenee nopeasti ja on käytössä vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleissa…

Linda Brandt-Ahde: Monituottajuus turvaa palvelujen laadun
| |

Linda Brandt-Ahde: Monituottajuus turvaa palvelujen laadun

Tärkeintä meille hyvinvointialueella on se, että palvelut saisi oikea-aikaisesti ja laadukkaasti; keskiössä on aina oltava asiakas. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen asukkaiden rahat tulee aina käyttää vastuullisesti ja parhaalla mahdollisella tavalla, mikä edellyttää että julkisten palveluiden rinnalla toimivat yritykset ja järjestöt yhteistyössä kaikkien vahvuuksia hyödyntäen. Monituottajuudella pystytään vastaamaan dynaamisesti palvelutarpeeseen ilman, että staattisia kiinteitä kustannuksia tulee kasvattaa tai muuttaa…

Sisällön loppu

Sisällön loppu