Jukka Kopra: Hyvinvointialueilla on vaikutus valtion velkaan
| |

Jukka Kopra: Hyvinvointialueilla on vaikutus valtion velkaan

Huoli sote-palveluiden ja rahoituksen riittävyydestä on yleinen riippumatta hyvinvointialueesta. Jonoja riittää ja esim. pääsy hoivapalveluihin on hidastunut. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen jatkuvuus perustuu tasapainoiseen valtiontalouteen, kestävään talouskasvuun ja kaikkien työkykyisten työpanokseen. Näillä periaatteilla Orpon hallitus on laatinut ensimmäisen, vuoden 2024 talousarvionsa. Suomi on saatava kestävään kasvuun ja suomalaisille töitä, jotta valtion kassaan saadaan rahaa, jolla rahoitetaan mm….

Juha Kemppinen: Mitä tehdä rikkinäiselle terveydenhuoltojärjestelmälle?
| |

Juha Kemppinen: Mitä tehdä rikkinäiselle terveydenhuoltojärjestelmälle?

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen talous on tänä vuonna 30 miljoonaa euroa alijäämäinen. Potilaat jonottavat, hoitoon ei pääse. Työntekijät tuskailevat, että potilaita on liikaa, toiminta on kaoottista, ei ole tarpeeksi resursseja. Johtajat miettivät, miten saada resurssit riittämään. Aikaisemmin kunnat tekivät terveydenhuoltoon valmiiksi alijäämäisen budjetin, joka sitten loppuvuonna lisäbudjetilla kitisten hoidettiin. Tällaista mekanismia ei enää ole. Poliitikot vakuuttavat äänestäjilleen,…

Saara Kiventöyry: Työterveyshuolto on kaikkien etu
| |

Saara Kiventöyry: Työterveyshuolto on kaikkien etu

Työterveyshuolto on ollut kuluneen vuoden ajan paljon esillä. Sitä on syytetty kalliiksi ja tehottomaksi. Keskusteluissa on penätty yhdenvertaista hoitoa kaikille lopettamalla työterveyshuolto. Ei ole tarjottu rakentavia ehdotuksia julkisen terveydenhuollon parantamiseksi. Lakisääteisen työterveyshuollon piirissä on 1,9 miljoona suomalaista työntekijää ja yrittäjää, joka on yli kolmannes väestöstä. Kaikilla ei ole työantajan erikseen kustantamaa sairauden hoitoa, joka nyt…

Tapio Karvonen: Hyvinvointialueen talous on saatava tasapainoon
| |

Tapio Karvonen: Hyvinvointialueen talous on saatava tasapainoon

Kymenlaakson hyvinvointialueen käynnistyminen on moneen muuhun alueeseen verrattuna ollut varsin kitkatonta. Taustalla ollut Kymenlaakson kuntien yhteinen sotekuntayhtymä Kymsote, mikä toiminnaltaan on vastannut nykyisen hyvinvointialueen toimintaa pelastustointa lukuun ottamatta. Synergiaetuja on haettu, toimintoja on mukautettu ja järjestelmiä yhdenmukaistettu jo usean vuoden ajan. Kymsote on ollut kannaltamme mainio esimerkki kuntien yhteisen toimintatavan luomisessa ja sote-ratkaisujen hakemisessa yhteistä…

Elina Inkeroinen-Lalu: Ongelmat on tehty ratkaistaviksi
| |

Elina Inkeroinen-Lalu: Ongelmat on tehty ratkaistaviksi

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden haasteista on puhuttu varmaan jo yli 20 vuotta. Tiedossa on ollut, että Suomessa asuu yksi maailman ikääntyneimmistä väestöistä. Loogista näin ollen on myös se, että huoltosuhde muuttuu ja palveluntarve kasvaa. Rahojen ja henkilöstön riittämättömyys nykyisellä tavalla organisoidun palvelujärjestelmän ylläpitoon on fakta. Maan hallitukset ovat yksi toisensa jälkeen yrittäneet viedä uudistuksia läpi ennen kuin…

Hilla Kauhanen: Teknologian investoinnit hoivassa – Kohti inhimillisempää ja tuottavampaa sotea
| |

Hilla Kauhanen: Teknologian investoinnit hoivassa – Kohti inhimillisempää ja tuottavampaa sotea

Suomi on jäänyt jatkuvasti jälkeen tuottavuuden eturintamasta, ja erityisen heikko tilanne on palveluiden osalta. 2010-luvulta lähtien tuottavuuden kasvu on ollut verrokkimaihin nähden vaatimatonta. Väestön ikääntyminen ja rajalliset henkilöstöresurssit asettavat kasvavia paineita palvelujärjestelmälle – erityisesti hoivaan. Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta on pystyttävä tukemaan uudenlaisin keinoin ja tuottavuutta lisättävä hyödyntämällä entistä laaja-alaisemmin teknologiaa työn tukena. Säästöpaineet kuitenkin…

Johanna Hasu: Asuminen on ihmisen elämisen perusta
| |

Johanna Hasu: Asuminen on ihmisen elämisen perusta

Asunnottomuuden vähentämisen tehokeinot ovat asunnottomuuden ennaltaehkäisyn vahvistaminen sekä sen uusiutumisen torjunta. Asunnottomuus voi olla myös oma valinta. Osa ei halua hankkia omaa osoitetta (PL käyttö) pelätessään esimerkiksi velkojia. Helmikuussa 2023 Suomessa laskettiin olevan 3 686 asunnotonta. Määrät ovat vähentyneet verrattuna Euroopan ennätysvauhtiin. Meillä oli 1987 noin 20 000 ja 2022 yhteensä 2 686 asunnotonta, joista maahanmuuttaja taustaisia oli…

Jerena Juutilainen: Vaikuttavuutta ikääntyneiden elämänlaatuun
| |

Jerena Juutilainen: Vaikuttavuutta ikääntyneiden elämänlaatuun

Aloitin 80-luvulla hoitajaurani ikäihmisten palveluiden piirissä Kukkurilan vanhainkodilla. Silloin ei ollut pulaa työntekijöistä eikä veronmaksajista. Ikääntyneille apua tarvitseville vanhuksille oli mahtavat puitteet laadukkaaseen loppuelämään. Nyt on asiat toisin ja niiden kanssa on elettävä. Yli 65-vuotiaita on vuoteen 2030 ennustettu olevan Etelä-Karjalassa jo joka kolmas samalla kun työssäkäyvien osuus vähenee. Miten siis turvaamme verotuloilla kustannettavia valtion…

Jutta Hartikainen: Digiä, digiä, digiä
| |

Jutta Hartikainen: Digiä, digiä, digiä

Viimeistään korona-aika ajoi organisaatiot digiloikkaan, eli digitalisoimaan palveluitaan. Uudistus oli monessa mielessä mitä tervetullein, ainakin näin digimaailmaan tottuneelle. Voin halutessani asioida digisti virka-ajan ulkopuolella, tietyissä rajoissa varata aikoja digisti ja hoitaa monia asioita aina reseptin uusinnasta Omaolo-lomakkeiden täyttöön ja siten omahoito-ohjeiden saantiin tai kehotukseen olla yhteydessä terveydenhuoltoon. Tämä kaikki palvelee hyvin minua, valkoista keski-ikäistä naista,…

Jyri Hänninen: Kilpailuetu hyvinvointialueilla – kuinka nousemme ykköseksi
| |

Jyri Hänninen: Kilpailuetu hyvinvointialueilla – kuinka nousemme ykköseksi

Kaakkois-Suomen hyvinvointialueiden olemassaolon oikeus perustuu siihen, että meillä on näkyvää kilpailuetua muihin alueisiin verrattuna.  Pelkistetysti: kilpailuetu toteutuu, kun palvelut toimivat, kustannukset ovat hallinnassa ja tyytyväisiä työntekijöitä on riittävästi. Väestöpohjamme on valtakunnallisesti pieni. Kilpailuedun lähteet ja alueen neuvotteluvoiman tuleekin perustua muuhun kuin mittakaavaetuihin. Esimerkiksi henkilöstön rekrytointi, laajojen palveluvalikkojen ylläpitäminen ja rahoitusneuvottelut valtion suuntaan vaativat keskittymistä oleelliseen. Barneyn kilpailuedun VRIN-mallin…

Sisällön loppu

Sisällön loppu