Päivi Löfman: Opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan
Etelä-Karjalan hyvinvointialueellamme viime aikoina käyty sairaalaverkkokeskustelu on ollut vilkasta ja tarkoituksenmukaista. Tämä liittyy myös aluevaltuuston strategisiin linjauksiin eli palveluverkkopäätökseen oleellisesti. Laajan päivystyksen sairaala on ydinkysymys alueemme elinkeinopolitiikalle. Lopulta kysymys on hoitohenkilöstön riittävyydestä ja veto- ja pitovoimasta.
Tosiasia on, että hyvinvointialueellamme iäkkäiden määrä kasvaa ja toisaalta lapsiluku pienenee. Iäkkäiden määrän kasvu merkitsee jatkuvaa ja lisääntyvää palvelutarpeen voimakasta nousua. Samaan aikaan sosiaali- ja terveysalalla henkilöstön saatavuus vähenee ja meillä on huoli henkilöstön riittävyydestä palvelutarpeeseen nähden. Se tarkoittaa hoitohenkilökuntapulaa. Lisäksi huolta aiheuttaa keskusteltu jopa sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmien supistamisesta.
Hyvinvointialueellamme on tärkeää ja tarkoituksenmukaista panostaa opiskeluperäiseen ja työperäiseen maahanmuuttoon. Opiskelun vuoksi maahan tulevien vetovoiman lisäksi on nimenomaan huolehdittava näiden opiskelijoiden pitovoimasta. Emme voi menettää yliopistokaupunkina heitä esimerkiksi pääkaupunkiseudulle tai muihin maihin. Me tarvitsemme maahanmuuttajia Etelä-Karjalassa. Elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tämä on oleellista. Se edellyttää maahanmuuttajien asuinolojen turvaamista, työpaikan löytymistä, perheiden mukaanottoa ja heidän kulttuuritaustansa ymmärtämistä. On tärkeää perehtyä ja tutustua eri maista tulevien kulttuuritaustaan niin koulutuksen piirissä kuin työharjoittelussa. Tämä edistää maahanmuuttajien sopeutumista ja niin vältytään mahdollisilta väärinymmärryksiltä. Opiskeluperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, vaikka vetovoima on ollut suhteellisen hyvä sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmiin paikallisesti.
LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun lisäksi kansainvälisiä opiskelijoita on Saimaan ammattiopistossa Sammossa. Onneksi kansainvälisten opiskelijoiden määrä ja kiinnostus täällä opiskeluun on kasvanut viime vuosina. Edusammosta, Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän tytäryhtiöstä, valmistui lähihoitajiksi ensimmäiset tutkintovienti -opiskelijat Keniasta viimevuoden lopulla. He ovat työllistyneet lähes kaikki hyvinvointialueellemme. Edusampo kouluttaa myös muun alan ulkomaalaisia opiskelijoita, kuten siivous- ja kokkipuolen yhdistelmäryhmiä. Sammossa koulutus on suomenkielistä. Kielen oppiminen edesauttaa Etelä-Karjalaan kotoutumisessa ja työpaikan löytymisessä. LUTissa ja LABissa ulkomaalaiset opiskelijat opiskelevat pääsääntöisesti englanninkielisissä koulutusohjelmissa. Yleensä ottaen kansainvälinen muutto on kasvanut kaupungissamme ja merkittävä osa on opiskelijoita.
Pidetään kiinni näistä motivoituneista hoitotyön ja eri alojen opiskelijoista, tuetaan työpaikan löytämisessä kampuspaikkakunnalta ja madalletaan kynnystä asettua osaksi hyvinvointialuettamme. Tämä edesauttaa alueemme elinvoimaa.
Päivi Löfman
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen varavaltuutettu
Terveystieteiden tohtori, filosofian tohtori