Jussi Virsunen: Hallitus panostaa Kaakkois-Suomen kehittämiseen
| |

Jussi Virsunen: Hallitus panostaa Kaakkois-Suomen kehittämiseen

Kokoomuksen päättäjät tiedostavat Kaakkois-Suomen haastavan tilanteen. Paljon on tehty ja työ jatkuu. Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Juuri tämän tosiseikan tunnistaminen on saanut aktiiviset kaakkoissuomalaiset yritykset, kunnat ja henkilöt tarttumaan elinvoiman kehittämiseen konkreettisilla toimenpiteillä. Kiitoksen ansaitsevat kaikki tahot, jotka ovat päättäneet toimia. Hallitus on vuonna 2024 myöntänyt itäiseen Suomeen EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoitusta yhteensä…

Jutta Hartikainen ja Christa Carpelan: Monituottajamalli sote-palveluissa on ihmisen etu
| |

Jutta Hartikainen ja Christa Carpelan: Monituottajamalli sote-palveluissa on ihmisen etu

Hyvinvointiyhteiskunnan ydin on ihminen. Palveluiden on oltava helposti saatavilla ja joustavasti sovitettavissa yksilöllisiin tarpeisiin – riippumatta siitä, onko kyseessä nuori tai iäkäs henkilö. Oleellista ei ole, kuka palvelun tuottaa, vaan se, että apu saadaan oikea-aikaisesti ja ilman tarpeetonta byrokratiaa. Pitkittyneet jonotusajat voivat heikentää ihmisten hyvinvointia ja kasvattaa ongelmien vakavuutta. Siksi palveluiden tehokas järjestäminen on ensiarvoisen…

Jutta Hartikainen: Digiä, digiä, digiä
| |

Jutta Hartikainen: Digiä, digiä, digiä

Viimeistään korona-aika ajoi organisaatiot digiloikkaan, eli digitalisoimaan palveluitaan. Uudistus oli monessa mielessä mitä tervetullein, ainakin näin digimaailmaan tottuneelle. Voin halutessani asioida digisti virka-ajan ulkopuolella, tietyissä rajoissa varata aikoja digisti ja hoitaa monia asioita aina reseptin uusinnasta Omaolo-lomakkeiden täyttöön ja siten omahoito-ohjeiden saantiin tai kehotukseen olla yhteydessä terveydenhuoltoon. Tämä kaikki palvelee hyvin minua, valkoista keski-ikäistä naista,…

Jutta Hartikainen: Hyvinvointialueella riittää tehtävää
| |

Jutta Hartikainen: Hyvinvointialueella riittää tehtävää

Aluevaltuuston ensimmäinen toimikausi on edennyt vauhdilla. Ensimmäinen vuosi oli lähinnä valmisteluja ja toinen vuosi ensimmäinen varsinaisen toiminnan vuosi. Nyt olemme startanneet tämän vaalikauden viimeiseen kokonaiseen vuoteen ja edessämme on suuria haasteita. Talouden haasteet määrittävät pitkälti sitä, mitä meidän pitää tämän kauden aikana tehdä. Yksi näistä toimenpiteistä, ja ehkä se kaikkein kipein, on palveluverkkoratkaisu. Miten järjestämme…

Jutta Hartikainen: Palveluverkko – Miten meni noin niin kuin omasta mielestä?
| |

Jutta Hartikainen: Palveluverkko – Miten meni noin niin kuin omasta mielestä?

Palveluverkkoa on ratkottu tämän vuoden aikana sekä lautakunnassa että hallituksessa. Hallitus vihelsi pelin poikki ja laittoi lautakunnassa jo kertaalleen kiertäneen palveluverkkoratkaisun uudelleen valmisteltavaksi. Hyvä niin – suuri kiitos hallitukselle tästä päätöksestä. Palvelulautakunta käsitteli palveluverkkoratkaisua useaan otteeseen ja lisäksi jääviyskysymyksistä johtuen itseoikaisuna vielä pari kertaa lisää. Palvelulautakunnassa ollessaan palveluverkkoehdotus ei käytännössä muuttunut kertaakaan, vaikka lautakunta esitti…

Jutta Hartikainen: Perhelääkärimallilla voimme suitsia hyvinvointialueiden kustannuksia
| |

Jutta Hartikainen: Perhelääkärimallilla voimme suitsia hyvinvointialueiden kustannuksia

Aloitin oman hoitajan (lähihoitaja, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja) urani aikana, jolloin väestövastuulääkärijärjestelmä eli kukoistuksensa aikoja. Terveyspalvelut oli jaettu väestöpohjan mukaan samansuuruisiin alueisiin, joilla työskenteli pääosin pysyvä henkilöstö. Tämän järjestelmän etuna oli se, että lääkärit ja hoitajat oppivat tuntemaan vastaanotolla vierailevat asiakkaat ja potilaat, kaikkea ei aina tarvinnut alkaa selvittämään alusta asti lääkärille tai hoitajalle. Se muun muassa…

Jutta Hartikainen: Tasa-arvo ja ihmisoikeudet huomioitava myös hyvinvointialueen päätöksenteossa
| |

Jutta Hartikainen: Tasa-arvo ja ihmisoikeudet huomioitava myös hyvinvointialueen päätöksenteossa

Hyvinvointialueella on edessään isoja päätöksiä muun muassa palveluverkkoon liittyen. Rahaa on annettu palvelujen järjestämiseksi sellainen määrä, että se ei riitä pitämään yllä nykyistä palveluverkkoa, vaan sekä palveluista että niiden fyysisistä sijainneista pitää karsia. Karsiminen on lopulta se helppo ratkaisu, sillä karsimista parempaan lopputulokseen päästäisiin sillä, että ajateltaisiin koko palvelurakenne ja palveluverkko uusiksi eli mitä, miten,…

Jyri Hänninen: Kilpailuetu hyvinvointialueilla – kuinka nousemme ykköseksi
| |

Jyri Hänninen: Kilpailuetu hyvinvointialueilla – kuinka nousemme ykköseksi

Kaakkois-Suomen hyvinvointialueiden olemassaolon oikeus perustuu siihen, että meillä on näkyvää kilpailuetua muihin alueisiin verrattuna.  Pelkistetysti: kilpailuetu toteutuu, kun palvelut toimivat, kustannukset ovat hallinnassa ja tyytyväisiä työntekijöitä on riittävästi. Väestöpohjamme on valtakunnallisesti pieni. Kilpailuedun lähteet ja alueen neuvotteluvoiman tuleekin perustua muuhun kuin mittakaavaetuihin. Esimerkiksi henkilöstön rekrytointi, laajojen palveluvalikkojen ylläpitäminen ja rahoitusneuvottelut valtion suuntaan vaativat keskittymistä oleelliseen. Barneyn kilpailuedun VRIN-mallin…

Jyri Hänninen: Kolme pointtia hyvinvointialueiden muutokseen
| |

Jyri Hänninen: Kolme pointtia hyvinvointialueiden muutokseen

Albert Einsteinin sanonnan mukaan emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Tämä on hyvinvointialueiden muutosjohtamisen haaste niin Etelä-Karjalassa kuin koko Suomessa. Vanhaan ei voi palata ja uusi on sumuverhon peitossa. Valtion ohjausmallien ja rahoituslain tuomat muutokset edellyttävät nopeasti uudistamaan päivittäistä toimintaa samalla, kun strategisia päätöksiä tehdään pitkäjänteisen kehityksen turvaamiseksi. Valtionhallinnon…

Jyri Hänninen: Rahoituksen pokeripeli ja hyvinvointialueen tulevaisuus?
| |

Jyri Hänninen: Rahoituksen pokeripeli ja hyvinvointialueen tulevaisuus?

Uudet hyvinvointialueet ovat kohdanneet ensimmäiset toimivuustestinsä. Koko Suomessa hyvinvointialueiden menot ylittävät rahoituksen. Vaikka voimme päättää rahojen käytöstä, valtion rahoitusehdot, erityisesti investointien osalta, rajoittavat liikkumavaraa. Itsemääräämisoikeus on vain käsite, jos rahoitus estää uudistamisen. Sairaaloiden ja päivystysten kohtaloa arvioinut työryhmä ehdotti keskussairaaloiden määrän vähentämistä 5-8:aan nykyisen viidentoista sijaan. Etelä-Karjalan hyvinvointialueella alkoi keskussairaalan eloonjäämistaistelu ilman käsitystä tarkoista pelisäännöistä….

Sisällön loppu

Sisällön loppu