Jutta Hartikainen: Perhelääkärimallilla voimme suitsia hyvinvointialueiden kustannuksia

Aloitin oman hoitajan (lähihoitaja, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja) urani aikana, jolloin väestövastuulääkärijärjestelmä eli kukoistuksensa aikoja. Terveyspalvelut oli jaettu väestöpohjan mukaan samansuuruisiin alueisiin, joilla työskenteli pääosin pysyvä henkilöstö. Tämän järjestelmän etuna oli se, että lääkärit ja hoitajat oppivat tuntemaan vastaanotolla vierailevat asiakkaat ja potilaat, kaikkea ei aina tarvinnut alkaa selvittämään alusta asti lääkärille tai hoitajalle. Se muun muassa vähensi tarvittavien laboratoriokokeiden ja rtg-tutkimusten määrää, kun kokonaisuus oli ns. yksissä käsissä.

Toisin on nyt. Lähes joka kerta lääkärin tai hoitajan pakeilla vieraillessa, vastassa on täysin tuntematon henkilö, jolle kaikki pitää selvittää alusta alkaen. Se vie myös henkilökunnan aikaa, kun pitää tutustua joskus pitkältäkin ajalta potilaan/asiakkaan papereihin. Eniten tästä kärsivät paljon palveluita tarvitsevat, joita hyvinvointialueen kirjatuista käynneistä on noin 85-90%. Paljon palveluita tarvitsevat vievät siis suurimman osan vastaanottoajoista (todellinen tarve), ja joka kerta potilaskertomukseen tutustutaan alusta alkaen uudelleen ja asiakas selvittää vastaanotolla tilanteensa uudelleen ja uudelleen, kun saman lääkärin tai hoitajan pakeilla (perhelääkärimalli), voitaisiin jatkaa siitä, mihin hoidon kanssa edellisellä kerralla jäätiin.

Henkilökunnan tuntiessa asiakkaansa, asiointi, hoidontarpeen arviointi ja oikeaan palveluun/hoitoon ohjaaminen sujuvoituvat, mikä puolestaan vähentää kuormitusta niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa. Monesti myös paljon palveluita tarvitsevien vastaanottokäyntien määrä laskee, kun asiakkaansa tunteva henkilökunta pystyy ennakoimaan avun tarvetta, ja määräämään tutkimuksia ja hoitoja ilman vastaanottokäynnin tarvetta.

Tällöin toteutuisi palvelulupaus oikeista palveluista, oikeasta paikasta ja oikeaan aikaan. Lisäksi perhelääkärimallilla saataisiin toteutettua hyvin ajatusta “asiakas keskiössä”, jossa asiakas saa yhdestä toimipisteestä tarvitsemansa palvelut, ilman luukutusta ja ylimääräisiä jonotuksia. Tämä kaikki säästää kustannuksia pitkässä juoksussa ja on myös mitä parhainta ennaltaehkäisyä eri sairauksien suhteen. 

Hyvinvointialueellamme olisi mitä mainioin tilaisuus pilotoida perhelääkärimallia Pyhtäällä, missä sopimuspohjainen terveydenhuolto päättyy sopimuskauden päättyessä. Tilat olisivat olemassa, samoin sopivan kokoinen väestöpohja pilotointiin. Siitä saisimme sitä paljon kaivattua dataa päätöksenteon pohjaksi.

Jutta Hartikainen

Kymenlaakson hyvinvointialueen valtuutettu