Jukka Kopra: Hyvinvointialueilla on vaikutus valtion velkaan

Huoli sote-palveluiden ja rahoituksen riittävyydestä on yleinen riippumatta hyvinvointialueesta. Jonoja riittää ja esim. pääsy hoivapalveluihin on hidastunut. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen jatkuvuus perustuu tasapainoiseen valtiontalouteen, kestävään talouskasvuun ja kaikkien työkykyisten työpanokseen. Näillä periaatteilla Orpon hallitus on laatinut ensimmäisen, vuoden 2024 talousarvionsa. Suomi on saatava kestävään kasvuun ja suomalaisille töitä, jotta valtion kassaan saadaan rahaa, jolla rahoitetaan mm. sote-palvelumme.

Hyvinvointialueiden rahoitus on ensi vuonna yli neljäsosa koko valtion talousarviosta, noin 24,7 miljardia. Tämä tarkoittaa, että alueiden taloudenhoito vaikuttaa koko julkiseen talouteen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että alueilta puuttuu rahaa noin miljardi. Taloutta ovat heikentäneet mm. ennakoitua nopeampi kustannusten nousu ja henkilöstöpula, joka on lisännyt vuokratyövoiman käyttöä.

Kehitys on huolestuttava sillä menot uhkaavat kasvaa holtittomasti mutta veronmaksajien määrä ja maksukyky eivät kasva. Edellisen hallituksen luomaan sote-malliin on toki luotu säännöt, joiden tarkoitus on turvata että palvelut tuotetaan ennakoiduin kustannuksin. Tästä menosäännöstä ei pidä luopua, vaan asia on ratkaistava muilla keinoin. Tarvitaan paljon työtä, jotta talouskehitys saadaan oikealle tolalle. Kehitettävää on monella saralla, yhtenä esimerkkinä lisääntynyt vuokratyövoiman käyttö, jonka kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi.

On tehtävä talouden kasvua edistäviä ja menoja hillitseviä toimia, jotta muutos saadaan toteutettua. Vastoin julkisuudessa esitettyjä väitteitä, hallitus ei leikkaa sote-palveluiden rahoitusta nykytasosta, vaan hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa jopa miljardilla eurolla joka vuosi. Hallituskauden lopulla 2027 sote-menot ovat n. 4,6 miljardia suuremmat kuin nyt. Kustannusten kasvua on kuitenkin hillittävä, ja tätä nousua hallitus suitsii 1,4 miljardilla eurolla perusuraan verrattuna. Tämä perustuu ensisijassa alueiden omiin toimiin ja kehittämisvastuuseen, joita hallitus tukee mm. lainsäädäntömuutoksin. 

Vastuu kehittämisestä on meillä hyvinvointialueiden poliitikoilla. Maan hallitus on alueiden kumppani ja tukee työtä mm. edistämällä toimia joilla henkilöstön saatavuus paranee ja osaltaan voidaan purkaa hoitojonoja sekä selkiyttävät lainsäädäntöä.