Jyri Hänninen: Kilpailuetu hyvinvointialueilla – kuinka nousemme ykköseksi

Kaakkois-Suomen hyvinvointialueiden olemassaolon oikeus perustuu siihen, että meillä on näkyvää kilpailuetua muihin alueisiin verrattuna.  Pelkistetysti: kilpailuetu toteutuu, kun palvelut toimivat, kustannukset ovat hallinnassa ja tyytyväisiä työntekijöitä on riittävästi.

Väestöpohjamme on valtakunnallisesti pieni. Kilpailuedun lähteet ja alueen neuvotteluvoiman tuleekin perustua muuhun kuin mittakaavaetuihin. Esimerkiksi henkilöstön rekrytointi, laajojen palveluvalikkojen ylläpitäminen ja rahoitusneuvottelut valtion suuntaan vaativat keskittymistä oleelliseen.

Barneyn kilpailuedun VRIN-mallin mukaan palvelun tulee olla arvokas, harvinainen, vaikeasti jäljitettävä tai korvaamaton. Jos alueemme palvelut eivät ole sellaisia, kuljemme kohti keskitettyä viiden hyvinvointialueen Suomea.

Entä jos laitammekin pyramidit nurin? Käännetään alueen pieni koko ja väestöpohja voimavaraksi. Luodaan joustavat asiakaslähtöiset prosessit ja otetaan tietojohtamista tukevat teknologiat sekä toimintatavat käyttöön. Ollaan tehokkain, vaikuttavin ja ketterin.

Etelä-Karjalan hyvinvointialue on julistautunut ketteräksi organisaatioksi pyrkimällä saamaan uudet rakenteet toimimaan mahdollisimman pienellä byrokratialla kokeilevan kehittämisen mallia hyödyntäen. Terveydenhuollon lainsäädäntö, säännökset ja eettiset rajapinnat tuovat muutoksille kitkaa sekä haasteita. Muutosten läpiviemiselle on usein hyvin ahtaat raamit. Juuri tämän vuoksi tiedon hyödyntäminen niin asiakasrajapinnassa kuin hoitotyössä on erityisen tärkeää.

Tekoälyn hyödyntämisen murros tuo mahdollisuuksia kustannusten vähentämiseen ja tehottomuuksien poistamiseen.  Tekoälypohjaiset sovellukset tukevat maailmalla jo nyt terveydenhuollon ammattilaisia monin tavoin, kuten auttamalla tautien diagnosoinnissa, dokumenttien automaattisessa prosessoinnissa ja hoitovaihtoehtojen valinnassa. Terveydenhuolto on yksi kehityksen moottoreista laajan generatiivisen datapohjan ja asiantuntemukseen perustuvan toimintatavan vuoksi.

Asiakastiedon hyödyntämisen ja HR-toimintojen parantamisen (rekrytointi, koulutus jne.) lisäksi lukemattomien prosessien tehostaminen on murroksessa. Ihmisen ja tekoälyn välinen vuorovaikutus luo uutta organisaatiokulttuuria, joka vaatii paitsi edelläkävijän asennetta, myös organisaation muutosherkkyyden tuntemista. Työntekijöiden roolit ovat nopeassa muutoksessa ja se on johtamisen haaste.

Entäpä ratkaisut? Voisiko terveyteen liittyvän datan omistajuus siirtyä tulevaisuudessa enemmän asiakkaalle itselleen ja tehdä hänestä aiempaa aktiivisemman toimijan mm. terveyden ennaltaehkäisyyn ja oman hoitotarpeen arviointiin internetin hajautettuja teknologioita hyödyntäen.

Koneoppiminen ja tekoälysovellukset luovat uudenlaisia asiakaspolkuja. Chatbotit ovat nopeasti muuttumassa liikkuvaa kuvaa, ääntä, laajoja tietolähteitä ja vuorovaikutteisuutta hyödyntäviksi resurssikeskuksiksi. Ohjelmoinnin tarve vähenee ja työkalut kehittyvät yhä enemmän mahdollistaen organisaation sisäisen kehittämistyön. Lähitulevaisuudessa vaikkapa Kaiku24 kaltaiset palvelut asiakkaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa ovat jotain aivan muuta kuin tänä päivänä.

Vielä takaisin kirjoituksen lähtöpisteeseen, eli kilpailuetuun. Organisaatioilta edellytetään yhä enemmän kykyä reagoida nopeasti ja uudistua ulkoisen ympäristön muuttuessa. Tällöin puhutaan ns. dynaamisesta kyvykkyydestä. Dynaamiset organisaatiot pystyvät tutkitusti luomaan kulttuurin, jossa oppiminen on nopeampaa, mahdollisuudet tunnistetaan paremmin ja ihmisten välinen työnjako organisoidaan tehokkaammin.

Ainakin Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johdon tuntien luotan heidän kykyynsä olla dynaamisia. Tätä kehitystä meidän tulee tukea, jos haluamme säilyttää itsenäisen päätöksenteon myös tulevaisuudessa.