Tuula Lindh: Onko lääkäripula ikuisuuskysymys?
| |

Tuula Lindh: Onko lääkäripula ikuisuuskysymys?

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminta on hyvin riippuvaistalääkäreiden saatavuudesta. 1990-luvun laman aikana seurasi lyhytaikainen pienilääkäreiden työttömyys. Siitä pelästyneenä ryhdyttiin varomaan lääkäreiden lisäkouluttamista. Vuonna 2012 päätettiin lisätä lääkäreiden koulutusta 600:sta koulutuspaikasta 750:een koulutuspaikkaan, mutta koulutuksen lisäys tapahtui vasta 2016. Mutta työvoiman lisäystä tämä alkoi tuottaa 2021 lähtien.Lisäksi noin 100 suomalaista lääkäriä valmistuu vuosittain ulkomailta. Eikö olisiparempi kouluttaa…

Tuula Lindh: Sote-kustannukset on saatava hallintaan
| |

Tuula Lindh: Sote-kustannukset on saatava hallintaan

Kun väestömme ikääntyy, niin palvelutarve kasvaa. Syntyvyys on ennätyksellisen alhaalla, ja se tulee tulevaisuudessa heikentämään huoltosuhdetta. Valtion talous on velkaantunut kovaa vauhtia. Lisävelanotto ei ole mahdollista lähivuosina. Koska sote-menot ovat suurin yksittäinen menoerä, on ilmiselvää, että niiden menojen kasvu on pysäytettävä. On tärkeää, että hoidon vaikuttavuutta lisätään kaikessa toiminnassa. Ihannekuvahan olisi, että hoitoon pääsisi heti,…

Tuula Lindh: Soteuudistuksen valuvika
| |

Tuula Lindh: Soteuudistuksen valuvika

Sote-uudistusta tehtiin vuosikymmeniä ja tunteet sen ympärillä kävivät kuumina. Poliittisen väännön seurauksena päätettiin, että jokainen maakunta muodostaa oman hyvinvointialueen väestömäärästään huolimatta. Silloin syntyi monta minihyvinvointialuetta, joiden väestöpohja ei riitä lääketieteellisesti laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen hoitoon. Ruotsissakaan ei ole alle 200 000 asukkaan sairaanhoitoalueita. Kun talous sakkaa ja joudutaan etsimään lisäsäästöjä, katseet kohdistuvat keskussairaalaverkostoon. Asiantuntijatkaan eivät tuoneet…

Tuula Lindh: Synnytykset tulee säilyttää Etelä-Karjalassa
| |

Tuula Lindh: Synnytykset tulee säilyttää Etelä-Karjalassa

Kansallinen selvitys esitti päivystävien keskussairaaloiden ja perusterveydenhuollonpäivystyspisteiden määrän vähentämistä. Siinä ehdotettiin, että yliopistosairaaloidenulkopuolelle jäisi 5-8 keskussairaalaa. Loppujen keskussairaaloiden statusta alennettaisiinaluesairaalatasolle. Laaja Saimaan alue jäisi näin ilman päivystävää keskussairaalaa. Nyt ollaan romuttamassa 1950-luvulla luotua keskussairaalaverkkoa. Lappeenrantaanvalmistui vuonna 1955 Suomen kolmas keskussairaala, Etelä-Saimaan keskussairaala,joka edusti oman aikansa huippua. Juuri nyt ollaan säästöjen varjolla lakkauttamassasynnytystoimintaa kun päinvastoin pitäisi…

VAALIJÄRJESTELMÄN SÄHKÖINEN UUDISTAMINEN

Suomessa on ollut pitkään ja laajalti käytössä vahva sähköinen tunnistautuminen henkilöllisyyden todentamiseksi. Sen turvin voi tehdä mm. kiinteistö- ja autokauppoja, veroilmoituksia, saada lainaa ja kirjautua opiskelijaksi. Vaalijärjestelmämme ei valitettavasti siltikään ole vuosikausiin kyennyt uudistumaan tietoyhteiskunnan kehittymisen myötä. Me allekirjoittaneet vaadimme, että hallitusohjelmaan kirjattu sähköinen ehdokasasettelu etenee nopeasti ja on käytössä vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleissa…

Ville Tanskanen: Edunvalvonta on tärkeää!
| |

Ville Tanskanen: Edunvalvonta on tärkeää!

Edunvalvonta, vaikuttaminen, on toimintaa, jonka tavoitteena on muuttaa viestin kohteena olevan henkilön tai ihmisryhmän käsitystä jostakin asiasta. Poliittinen edunvalvonta on tärkeä osa yhteiskunnallista toimintaa. Se liittyy siihen, miten eri tahot pyrkivät vaikuttamaan poliittisiin päätöksiin ja lainsäädäntöön. Tästä hyvä esimerkki on sairaalaverkkouudistuksen toisen vaiheen peruminen. Kenen tehtävä edunvalvonta on tällaisissa isoissa kysymyksissä? Se on varmaa, ettei…

Ville Tanskanen: Etelä-Karjalan hyvinvointialue – yksi maakunta vai yhdeksän kuntaa?
| |

Ville Tanskanen: Etelä-Karjalan hyvinvointialue – yksi maakunta vai yhdeksän kuntaa?

Etelä-Karjalan hyvinvointialue toimii Etelä-Karjalan maakunnan alueella. Maakunta muodostuu kahdesta kaupungista ja seitsemästä pienemmästä kunnasta. Asukkaita maakunnassa on noin 125 000. Kuntakoko vaihtelee 73 000 ja 2 800 asukkaan välillä. Ennen hyvinvointialueuudistusta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ylin päätösvalta oli valtuustolla, jonka paikat oli jaettu kuntakohtaisesti. Kunnilla oli Eksoten rahoittajina suuri intressi ohjata päätöksentekoa ja asettaa toiminnalle…

Ville Tanskanen: Talouden sopeuttaminen ohjaa hyvinvointialueiden toimintaa
| |

Ville Tanskanen: Talouden sopeuttaminen ohjaa hyvinvointialueiden toimintaa

Hyvinvointialueuudistukselle asetettiin hienoja tavoitteita Marinin hallituksen toimesta. Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti sosiaali- ja terveyspalveluihin, vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin sekä hillitä kustannusten kasvua. Hyvinvointialueuudistuksen tavoitteiden toteutumista on vielä liian aikaista lähteä arvioimaan…

Sisällön loppu

Sisällön loppu