Tuula Lindh: Hoitoon pääsy – Aluevaalien kuuma peruna

Tiedossa on valtion velkaantuminen, joka vaikuttaa myös hyvinvointialueiden rahoitukseen. Terveystaloustieteilijät ovat osoittaneet, että huippulaadukasta palvelua nopealla hoitoon pääsyllä ja kaiken kattavalla palveluvalikoimalla ei voida koskaan toteuttaa, koska rahat eivät riitä.

Niistä täytyy silloin tinkiä. Hoidon laatua tuskin haluamme paljonkaan heikentää.
Hoitoon pääsystä me voimme kiireettömissä tapauksissa tinkiä paljonkin ilman, että
se aiheuttaa terveyshaittoja. Nyt on myös jatkossa keskusteltava siitä, mitkä terveyspalvelut kuuluvat julkiseen terveydenhuoltoon ja mitkä eivät. Tätä on arvioitava ennen kaikkea hoidon vaikuttavuuden näkökulmasta.

Hallitus joutuu pidentämään yleislääkärin hoitoon pääsyä kahdesta viikosta kolmeen
kuukauteen kiireettömissä tapauksissa. Syynä on lääkärivaje. Koulutus on ollut liian
vähäistä tarpeeseen nähden. Vasta nyt alkaa tulla riittävästi lääkäreitä.
Toinen syy on rahan puute. Jos kahden viikon hoitoon pääsyn aikarajasta pidetään kiinni, on palkattava kalliita keikkalääkäreitä kiireettömien asioiden hoitamista varten. Tämä on tässä taloustilanteessa epätarkoituksenmukaista. Myös hoitajista on ollut pulaa. Vastaanotolle
pääsyn siirto kolmeen kuukauteen tekee helpommaksi hallita jonotilannetta. Jos pystyttäisiin luomaan toimiva omalääkärijärjestelmä, perusterveydenhuollon toimintaa voitaisiin kehittää aivan uudelta pohjalta.

Ihmettelen, että sosiaalidemokraatit ovat tehneet kahden viikon hoitorajasta poliittisen
keppihevosen, vaikka sitä rajaa ei ole pystytty toteuttamaan aikaisemminkaan. Tässä
taloudellisessa tilanteessa täytyy ottaa kaikki keinot käyttöön hoidon tehokkuuden ja
taloudellisuuden lisäämiseksi. Hoitopaikkoja joudutaan keskittämään, hoitoon pääsystä
joudutaan tinkimään ja palveluvalikoimaa joudutaan tarkastelemaan uudelleen.

Jos joku on kuvitellut, että säästöt olivat tässä, voin vakuuttaa, että ne jatkuvat seuraavat kymmenen vuotta. Tämä oli vasta säästöohjelman alku. Valtion lisävelan otto johtaa luottoluokituksen alenemiseen ja valtion lainojen korkojen nousuun ja sitä kautta hyvinvointialueiden rahoituksen pienenemiseen.

Säästöohjelma koskee meitä kaikkia. Meillä ei ole muita vaihtoehtoja kuin selvitä.

Tuula Lindh
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen valtuutettu