Jerena Juutilainen: Yhteinen turvamme, yhteinen vastuumme
| |

Jerena Juutilainen: Yhteinen turvamme, yhteinen vastuumme

Sote-uudistuksen myötä pelastustoimi siirtyi osaksi hyvinvointialueen toimintaa ja näin jakamaan osana talouden sopeuttamistoimia. Pelastustoimella on paljon lakisääteisiä toimintoja pienen budjettinsa raameissa, joten leikkauksia ei juurikaan ole tehtävissä (vrt. terveydenhuollon palveluverkko). Pelastustoimen ja sopimuspalokunnan henkilöstö pyrkii aina parhaalla mahdollisella tavalla pelastamaan ja suojelemaan ihmishenkiä sekä heidän omaisuuttaan. Kun kannamme vastuuta omasta terveydestämme (toivottavasti), muistammeko huolehtia myös…

Jerena Juutilainen: Yksinäisyys ja muistisairaudet – Haaste hyvinvointialueelle
| |

Jerena Juutilainen: Yksinäisyys ja muistisairaudet – Haaste hyvinvointialueelle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaiseman artikkelin (2024) mukaan muistisairauteen sairastuu maassamme joka vuosi noin 23 000 ihmistä eli 8 500 aiempaa arviota enemmän. On arvioitu, että vuoteen 2040 sairastuneita on liki 250 000 henkilöä. THL:n asiantuntijalääkäri Hanna-Maria Roitto muistuttaa, että arvio kattaa vain todetut sairaudet. Todellisuudessa muistisairaiden määrä voi siis olla huomattavasti suurempi. Muistisairaudet…

Juha Kemppinen: Mitkä ovat sosiaaliturvan ongelmat?
| |

Juha Kemppinen: Mitkä ovat sosiaaliturvan ongelmat?

Kansallinen sosiaaliturvan uudelleenjärjestely voisi olla ratkaisu valtion ja hyvinvointialueiden talousongelmiin. Sosiaaliturvakomitean julkaisu (2022) ”Sosiaaliturvan monimutkaisuus – sosiaaliturvan ongelmaraportti” toteaa: ”Yhden asian hoitaminen edellyttää asiointia useammassa virastossa, jotka voivat kuulua eri yhteiskunnan toimintoihin. Kuuluisia siiloja eri toimijoiden välille syntyy: etuutta hakevalle helposti hämärtyy, kuka on lopulta vastuussa kyseisen asian hoitamisesta. Sosiaaliturvaa hakeva henkilö joutuu asioimaan useissa…

Juha Kemppinen: Mitä tehdä rikkinäiselle terveydenhuoltojärjestelmälle?
| |

Juha Kemppinen: Mitä tehdä rikkinäiselle terveydenhuoltojärjestelmälle?

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen talous on tänä vuonna 30 miljoonaa euroa alijäämäinen. Potilaat jonottavat, hoitoon ei pääse. Työntekijät tuskailevat, että potilaita on liikaa, toiminta on kaoottista, ei ole tarpeeksi resursseja. Johtajat miettivät, miten saada resurssit riittämään. Aikaisemmin kunnat tekivät terveydenhuoltoon valmiiksi alijäämäisen budjetin, joka sitten loppuvuonna lisäbudjetilla kitisten hoidettiin. Tällaista mekanismia ei enää ole. Poliitikot vakuuttavat äänestäjilleen,…

Juha Kemppinen: Vuosisadan hallinnon uudistus – soteuudistus – menee pieleen, kuka uskaltaa sanoa sen ensimmäiseksi ääneen?
| |

Juha Kemppinen: Vuosisadan hallinnon uudistus – soteuudistus – menee pieleen, kuka uskaltaa sanoa sen ensimmäiseksi ääneen?

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen on vaalikampanjoiden kestosuosikki. Ennen sote-uudistusta, erikoissairaanhoito pyysi loppuvuodesta kunnilta lisäbudjettia menoihinsa, mikä mukisten myönnettiin. Nyt pääosin samat virkamiehet ja samat päättäjät ovat aloittaneet samanlaisen valituksen kunnan sijasta valtionvarainministeriön suuntaan. Julkisen terveydenhuollon käyttäjä maksaa itse terveydenhuollon todellisista kustannuksista vain viisi prosenttia, joten hän ei ole kiinnostunut siitä, mitä palvelu maksaa. Entä jos…

Jukka Kopra: Hyvinvointialueilla on vaikutus valtion velkaan
| |

Jukka Kopra: Hyvinvointialueilla on vaikutus valtion velkaan

Huoli sote-palveluiden ja rahoituksen riittävyydestä on yleinen riippumatta hyvinvointialueesta. Jonoja riittää ja esim. pääsy hoivapalveluihin on hidastunut. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen jatkuvuus perustuu tasapainoiseen valtiontalouteen, kestävään talouskasvuun ja kaikkien työkykyisten työpanokseen. Näillä periaatteilla Orpon hallitus on laatinut ensimmäisen, vuoden 2024 talousarvionsa. Suomi on saatava kestävään kasvuun ja suomalaisille töitä, jotta valtion kassaan saadaan rahaa, jolla rahoitetaan mm….

Jussi Virsunen: Hallitus panostaa Kaakkois-Suomen kehittämiseen
| |

Jussi Virsunen: Hallitus panostaa Kaakkois-Suomen kehittämiseen

Kokoomuksen päättäjät tiedostavat Kaakkois-Suomen haastavan tilanteen. Paljon on tehty ja työ jatkuu. Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Juuri tämän tosiseikan tunnistaminen on saanut aktiiviset kaakkoissuomalaiset yritykset, kunnat ja henkilöt tarttumaan elinvoiman kehittämiseen konkreettisilla toimenpiteillä. Kiitoksen ansaitsevat kaikki tahot, jotka ovat päättäneet toimia. Hallitus on vuonna 2024 myöntänyt itäiseen Suomeen EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoitusta yhteensä…

Jyri Hänninen nousee Etelä-Karjalan aluehallitukseen

Kokoomuksen aluevaltuustoryhmä on eilisessä kokouksessaan päättänyt nimetä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluehallituksen uudeksi jäseneksi Jyri Hännisen ja varajäseneksi Antti Pätilän. Hänninen työskentelee liiketalouden lehtorina LAB ammattikorkeakoulussa. Hänninen on ollut mukana kunnallispolitiikassa jo 2000-luvulta asti ja parhaillaan hän on Lappeenrannan kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja ja kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja. Hänninen tuntee aluevaltuuston organisaation, sillä hän toimii parhaillaan kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puheenjohtajana. Hänellä…

Jyri Hänninen: Kilpailuetu hyvinvointialueilla – kuinka nousemme ykköseksi
| |

Jyri Hänninen: Kilpailuetu hyvinvointialueilla – kuinka nousemme ykköseksi

Kaakkois-Suomen hyvinvointialueiden olemassaolon oikeus perustuu siihen, että meillä on näkyvää kilpailuetua muihin alueisiin verrattuna.  Pelkistetysti: kilpailuetu toteutuu, kun palvelut toimivat, kustannukset ovat hallinnassa ja tyytyväisiä työntekijöitä on riittävästi. Väestöpohjamme on valtakunnallisesti pieni. Kilpailuedun lähteet ja alueen neuvotteluvoiman tuleekin perustua muuhun kuin mittakaavaetuihin. Esimerkiksi henkilöstön rekrytointi, laajojen palveluvalikkojen ylläpitäminen ja rahoitusneuvottelut valtion suuntaan vaativat keskittymistä oleelliseen. Barneyn kilpailuedun VRIN-mallin…

Jyri Hänninen: Kolme pointtia hyvinvointialueiden muutokseen
| |

Jyri Hänninen: Kolme pointtia hyvinvointialueiden muutokseen

Albert Einsteinin sanonnan mukaan emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Tämä on hyvinvointialueiden muutosjohtamisen haaste niin Etelä-Karjalassa kuin koko Suomessa. Vanhaan ei voi palata ja uusi on sumuverhon peitossa. Valtion ohjausmallien ja rahoituslain tuomat muutokset edellyttävät nopeasti uudistamaan päivittäistä toimintaa samalla, kun strategisia päätöksiä tehdään pitkäjänteisen kehityksen turvaamiseksi. Valtionhallinnon…

Sisällön loppu

Sisällön loppu