Hilla Kauhanen: Mitä demokratia saa maksaa?
| |

Hilla Kauhanen: Mitä demokratia saa maksaa?

Viime viikkoina paikallislehtien palstoilla on spekuloitu hyvinvointialueiden luottamushenkilöiden palkkioita, niiden suuruutta ja oikeudenmukaisuutta. Luottamushenkilöjärjestelmä on saatettu kommenttipalstoilla leimata ylimääräiseksi kulueräksi, jossa karikatyyrisesti kokouksissa kampaviinereitä nauttivat poliitikot istuvat kokouksissa kokouspalkkioiden kiilto silmissä. Todellisuudessa taustalla on tunteja töitä, perehtymistä ja keskusteluja. Palkkiot on määritelty hyvinvointialueiden hallintosäännöissä ja ne ovat julkista tietoa. Päätettävät asiat ovat monitahoisia ja niillä…

Hilla Kauhanen: Silmäterveyden lainsäädäntö vastaamaan tätä päivää!
| |

Hilla Kauhanen: Silmäterveyden lainsäädäntö vastaamaan tätä päivää!

Miltä kuulostaisi tilanne? Olet loukannut polvesi parikymppisenä ja polveen on tehty leikkaus. Tämän jälkeen joka kerta halutessasi fysioterapeutin palveluja mihin tahansa vaivaan, sinun tulee ensisijaisesti hakeutua ortopedin vastaanotolle. Kuulostaa absurdilta, mutta vastaavanlaisena voidaan pitää tämänhetkistä tilannetta koskien näkemiseen liittyviä palveluja. Joka ikinen kerta kun henkilö, jolle on tehty silmämunaan kohdistunut leikkaus, pitäen sisällään niin silmien…

Hilla Kauhanen: Teknologian investoinnit hoivassa – Kohti inhimillisempää ja tuottavampaa sotea
| |

Hilla Kauhanen: Teknologian investoinnit hoivassa – Kohti inhimillisempää ja tuottavampaa sotea

Suomi on jäänyt jatkuvasti jälkeen tuottavuuden eturintamasta, ja erityisen heikko tilanne on palveluiden osalta. 2010-luvulta lähtien tuottavuuden kasvu on ollut verrokkimaihin nähden vaatimatonta. Väestön ikääntyminen ja rajalliset henkilöstöresurssit asettavat kasvavia paineita palvelujärjestelmälle – erityisesti hoivaan. Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta on pystyttävä tukemaan uudenlaisin keinoin ja tuottavuutta lisättävä hyödyntämällä entistä laaja-alaisemmin teknologiaa työn tukena. Säästöpaineet kuitenkin…

Jerena Juutilainen: Vaikuttavuutta ikääntyneiden elämänlaatuun
| |

Jerena Juutilainen: Vaikuttavuutta ikääntyneiden elämänlaatuun

Aloitin 80-luvulla hoitajaurani ikäihmisten palveluiden piirissä Kukkurilan vanhainkodilla. Silloin ei ollut pulaa työntekijöistä eikä veronmaksajista. Ikääntyneille apua tarvitseville vanhuksille oli mahtavat puitteet laadukkaaseen loppuelämään. Nyt on asiat toisin ja niiden kanssa on elettävä. Yli 65-vuotiaita on vuoteen 2030 ennustettu olevan Etelä-Karjalassa jo joka kolmas samalla kun työssäkäyvien osuus vähenee. Miten siis turvaamme verotuloilla kustannettavia valtion…

Jerena Juutilainen: Yhteinen turvamme, yhteinen vastuumme
| |

Jerena Juutilainen: Yhteinen turvamme, yhteinen vastuumme

Sote-uudistuksen myötä pelastustoimi siirtyi osaksi hyvinvointialueen toimintaa ja näin jakamaan osana talouden sopeuttamistoimia. Pelastustoimella on paljon lakisääteisiä toimintoja pienen budjettinsa raameissa, joten leikkauksia ei juurikaan ole tehtävissä (vrt. terveydenhuollon palveluverkko). Pelastustoimen ja sopimuspalokunnan henkilöstö pyrkii aina parhaalla mahdollisella tavalla pelastamaan ja suojelemaan ihmishenkiä sekä heidän omaisuuttaan. Kun kannamme vastuuta omasta terveydestämme (toivottavasti), muistammeko huolehtia myös…

Juha Kemppinen: Mitä tehdä rikkinäiselle terveydenhuoltojärjestelmälle?
| |

Juha Kemppinen: Mitä tehdä rikkinäiselle terveydenhuoltojärjestelmälle?

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen talous on tänä vuonna 30 miljoonaa euroa alijäämäinen. Potilaat jonottavat, hoitoon ei pääse. Työntekijät tuskailevat, että potilaita on liikaa, toiminta on kaoottista, ei ole tarpeeksi resursseja. Johtajat miettivät, miten saada resurssit riittämään. Aikaisemmin kunnat tekivät terveydenhuoltoon valmiiksi alijäämäisen budjetin, joka sitten loppuvuonna lisäbudjetilla kitisten hoidettiin. Tällaista mekanismia ei enää ole. Poliitikot vakuuttavat äänestäjilleen,…

Jukka Kopra: Hyvinvointialueilla on vaikutus valtion velkaan
| |

Jukka Kopra: Hyvinvointialueilla on vaikutus valtion velkaan

Huoli sote-palveluiden ja rahoituksen riittävyydestä on yleinen riippumatta hyvinvointialueesta. Jonoja riittää ja esim. pääsy hoivapalveluihin on hidastunut. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen jatkuvuus perustuu tasapainoiseen valtiontalouteen, kestävään talouskasvuun ja kaikkien työkykyisten työpanokseen. Näillä periaatteilla Orpon hallitus on laatinut ensimmäisen, vuoden 2024 talousarvionsa. Suomi on saatava kestävään kasvuun ja suomalaisille töitä, jotta valtion kassaan saadaan rahaa, jolla rahoitetaan mm….

Jyri Hänninen nousee Etelä-Karjalan aluehallitukseen

Kokoomuksen aluevaltuustoryhmä on eilisessä kokouksessaan päättänyt nimetä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluehallituksen uudeksi jäseneksi Jyri Hännisen ja varajäseneksi Antti Pätilän. Hänninen työskentelee liiketalouden lehtorina LAB ammattikorkeakoulussa. Hänninen on ollut mukana kunnallispolitiikassa jo 2000-luvulta asti ja parhaillaan hän on Lappeenrannan kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja ja kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja. Hänninen tuntee aluevaltuuston organisaation, sillä hän toimii parhaillaan kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puheenjohtajana. Hänellä…

Jyri Hänninen: Kilpailuetu hyvinvointialueilla – kuinka nousemme ykköseksi
| |

Jyri Hänninen: Kilpailuetu hyvinvointialueilla – kuinka nousemme ykköseksi

Kaakkois-Suomen hyvinvointialueiden olemassaolon oikeus perustuu siihen, että meillä on näkyvää kilpailuetua muihin alueisiin verrattuna.  Pelkistetysti: kilpailuetu toteutuu, kun palvelut toimivat, kustannukset ovat hallinnassa ja tyytyväisiä työntekijöitä on riittävästi. Väestöpohjamme on valtakunnallisesti pieni. Kilpailuedun lähteet ja alueen neuvotteluvoiman tuleekin perustua muuhun kuin mittakaavaetuihin. Esimerkiksi henkilöstön rekrytointi, laajojen palveluvalikkojen ylläpitäminen ja rahoitusneuvottelut valtion suuntaan vaativat keskittymistä oleelliseen. Barneyn kilpailuedun VRIN-mallin…

Jyri Hänninen: Kolme pointtia hyvinvointialueiden muutokseen
| |

Jyri Hänninen: Kolme pointtia hyvinvointialueiden muutokseen

Albert Einsteinin sanonnan mukaan emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Tämä on hyvinvointialueiden muutosjohtamisen haaste niin Etelä-Karjalassa kuin koko Suomessa. Vanhaan ei voi palata ja uusi on sumuverhon peitossa. Valtion ohjausmallien ja rahoituslain tuomat muutokset edellyttävät nopeasti uudistamaan päivittäistä toimintaa samalla, kun strategisia päätöksiä tehdään pitkäjänteisen kehityksen turvaamiseksi. Valtionhallinnon…

Sisällön loppu

Sisällön loppu