Hilla Kauhanen: Teknologian investoinnit hoivassa – Kohti inhimillisempää ja tuottavampaa sotea

Suomi on jäänyt jatkuvasti jälkeen tuottavuuden eturintamasta, ja erityisen heikko tilanne on palveluiden osalta. 2010-luvulta lähtien tuottavuuden kasvu on ollut verrokkimaihin nähden vaatimatonta. Väestön ikääntyminen ja rajalliset henkilöstöresurssit asettavat kasvavia paineita palvelujärjestelmälle – erityisesti hoivaan. Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta on pystyttävä tukemaan uudenlaisin keinoin ja tuottavuutta lisättävä hyödyntämällä entistä laaja-alaisemmin teknologiaa työn tukena. Säästöpaineet kuitenkin uhkaavat vesittää mahdollisuudet innovatiiviseen toimintaan.

Robotiikan ja tekoälyn strategisen asiantuntijan Christina Andersonin sanat ovat jääneet pysyvästi mieleeni: ”Annetaan ihmisten tehdä ihmisten työt ja robottien robottien työt!” Teknologian monipuolinen käyttö voisi olla ihmisistä välittämistä suurimmillaan, sillä tarkoituksenmukaista teknologiaa hyödyntämällä voimme vapauttaa aikaa ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja hoivaan.

Kallisarvoista hoitajien työtä sekä hoidettavaa tulee arvostaa niin paljon, että voimme vapauttaa aikaa arvoa tuottavaan työhön ja parantaa samalla sote-palveluiden laatua. Teknologian investoinnit sote- ja hoiva-alalle eivät tarkoita ihmisen korvaamista koneilla, vaan ihmisen vapauttamista tekemään sitä, missä hän on parhaimmillaan – välittämään ja hoitamaan ihmisiä.

Hallitusohjelmassa korostetaan teknologian ja digitaalisten palveluiden laaja-alaista hyödyntämistä palveluiden saatavuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Tavoitteena on edistää ammattihenkilöstön mahdollisuuksia keskittyä asiakastyöhön sekä tunnistaa teknologian ja digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet työtaakan keventämiseksi. Tämä tavoite tulisi viedä käytäntöön hyvinvointialueilla toiminnan tasolla, mutta se edellyttää merkittäviä investointeja teknologiaan sekä säästöpaineiden helpottamista. Tarvitaan toimia valtion tasolla!

Säästöpaineet ja alirahoitettu sote-ratkaisu voivat kuitenkin johtaa merkittäviin supistuksiin, jotka vaikuttavat haitallisesti innovatiivisiin ratkaisuihin, teknologiainvestointeihin ja digitalisaatioon. Tämä tarkoittaa, että sote-palveluiden tuottavuuden kasvumahdollisuudet saattavat jäädä hyödyntämättä. Jatkuessaan tällainen tilanne voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä enemmän haittaa kuin hyötyä.

Säästämmekö itsemme hengiltä pystymättä luomaan tulevaisuuskestäviä ratkaisuja?

Rahoituksen riittävyyteen liittyvät pelot voivat johtaa siihen, että teknologiaa ei käytetä täysimääräisesti. Uusien teknologioiden käyttöönotolla voitaisiin mahdollistaa tuottavuuden paraneminen, tukea henkilöstön riittävyyttä ja työssäjaksamista sekä kohdistaa rajalliset resurssit viisaasti. Tämä tarkoittaa, että työntekijöiden aikaa voitaisiin suunnata enemmän kohtaamiseen, vuorovaikutukseen ja empatiaan. On ratkaisevan tärkeää pystyä laskemaan teknologian tuomat hyödyt konkreettisesti kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta ja nähdä säästöpaineiden vallitessa kauaskantoisemmin tulevaisuuteen. Toimet tulee kohdistaa entistä vaikuttavampaan toimintaan.

Hoivassa on lukuisia mahdollisuuksia hyödyntää teknologiaa. Valmiudet ovat olemassa – insentiivejä kaivataan! Investoimalla teknologiaan hoivassa voimme kaventaa tuottavuuskuilua, parantaa palveluita ja vapauttaa hoitajien aikaa asiakkaiden kohtaamiseen ja hoitotyöhön. Tämä edustaa askelta kohti inhimillisempää ja tehokkaampaa sote-palvelujärjestelmää. Kehitys ei pysähdy, ja Suomen tulisi olla edelläkävijä tässä muutoksessa. Samalla tulee varmistaa, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus saada laadukasta hoivaa ja terveydenhoitoa.

Teknologia ei ole uhka, vaan se on mahdollisuus, johon nyt viimeistään tulisi tarttua.

Hilla Kauhanen

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen valtuutettu