Jerena Juutilainen: Vaikuttavuutta ikääntyneiden elämänlaatuun
Aloitin 80-luvulla hoitajaurani ikäihmisten palveluiden piirissä Kukkurilan vanhainkodilla. Silloin ei ollut pulaa työntekijöistä eikä veronmaksajista. Ikääntyneille apua tarvitseville vanhuksille oli mahtavat puitteet laadukkaaseen loppuelämään. Nyt on asiat toisin ja niiden kanssa on elettävä.
Yli 65-vuotiaita on vuoteen 2030 ennustettu olevan Etelä-Karjalassa jo joka kolmas samalla kun työssäkäyvien osuus vähenee. Miten siis turvaamme verotuloilla kustannettavia valtion rahoitusbudjetin raamit asettavia julkisia sote-palveluja? Paluuta vanhaan ei ole ja joudumme etsimään uusia ratkaisuja laadukkaiden ja yhdenvertaisten terveyttä sekä hyvinvointia tuottavien palveluiden järjestämiseksi, unohtamatta palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamista. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen (EKHVA) päättäjät, viranhaltijat ja henkilöstö ovat suurien haasteiden edessä, jotta voimme tarjota alueemme asukkaille arvokkaan ansaitsemansa ikääntymisen.
Esitimme aluevaaliohjelmassamme halumme vahvistaa kotihoidon lisäksi hoiva-asumisen eri malleja, halumme parantaa omaishoitajien jaksamista, halumme kehittää liikkuvia palveluja sekä halumme panostaa senioreiden sähköisten palveluiden käytön opastukseen. Ja kyllä, näin löytyy myös EKHVA:n strategiasta, jossa yhtenä tavoitteena on hoivapalveluiden riittävyys optimoimalla ikäihmisten nykyisiä asumispalveluja sekä kehittää uusia innovatiivisia, kodinomaisia ja henkilöstöjoustavia asumisen palveluja, kuten yhteisöllistä ja monimuotoista asumista.
Jokainen ikääntyvä tukea tarvitseva asukkaamme on arvokas kuntalaisemme, jolle haluamme tarjota tarkoituksenmukaisen ja oikea-aikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun. Teemme kaikkemme saadaksemme henkilöstömitoituksen mukaiset ympärivuorokautiset asumispalvelut sekä nykyistä lyhyemmät odotusajat palveluiden piiriin odottaville, mutta ei tule unohtaa panostusta ennaltaehkäisyyn.
On varmasti loppupeleissä kustannusvaikuttavampaa auttaa ikääntyviä ja tarjota tukipalveluja tilanteessa, kun toimintakyvyn heikkeneminen on uhkana eikä vasta sitten, kun ainut mahdollisuus on selviytyä ja elää ympärivuorokautisen asumispalvelun turvin. Käytännössä voisimme vaikka ottaa mallia Tanskassa kaikille 75 vuotta täyttäville tehtävästä terveys- ja toimintakykytarkastuksesta.
Hyvinvointialueella halutaan myös turvata liikkuvien palveluiden avulla palveluiden saavutettavuutta ja vaikuttavuutta sekä lisätä sähköisten palveluiden käytön osaamista. Myös omaishoidon tukea tullaan vahvistamiseen mm. perustamalla omaishoitajakeskus ja päivittämällä palkkioita. Kuulostaa hyvältä, mutta näitä toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi eivät kuitenkaan alueen päättäjät tai viranhaltijat tee yksin, vaan mukaan kehittämiseen tarvitaan niin asukkaat, kunnat kuin eri yhteisötkin.
Nyt on aika osallistua ja vaikuttaa.
Jerena Juutilainen
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen varavaltuutettu
Aluehallituksen varajäsen ja turvallisuuslautakunnan jäsen