Jyri Hänninen: Rahoituksen pokeripeli ja hyvinvointialueen tulevaisuus?
| |

Jyri Hänninen: Rahoituksen pokeripeli ja hyvinvointialueen tulevaisuus?

Uudet hyvinvointialueet ovat kohdanneet ensimmäiset toimivuustestinsä. Koko Suomessa hyvinvointialueiden menot ylittävät rahoituksen. Vaikka voimme päättää rahojen käytöstä, valtion rahoitusehdot, erityisesti investointien osalta, rajoittavat liikkumavaraa. Itsemääräämisoikeus on vain käsite, jos rahoitus estää uudistamisen. Sairaaloiden ja päivystysten kohtaloa arvioinut työryhmä ehdotti keskussairaaloiden määrän vähentämistä 5-8:aan nykyisen viidentoista sijaan. Etelä-Karjalan hyvinvointialueella alkoi keskussairaalan eloonjäämistaistelu ilman käsitystä tarkoista pelisäännöistä….

Lilla Saaristo: Lapsuus on turvattava – uuden hyvinvointineuvolan aika on nyt
| |

Lilla Saaristo: Lapsuus on turvattava – uuden hyvinvointineuvolan aika on nyt

Kun kuntien palveluita siirrettiin alueellisiksi, ja myöhemmin hyvinvointialueille, lapsen ja perheen näkökulma jäi vaille riittävää huomiota. Tutkimustiedon valossa tiedämme, että ennakointi ja varhainen tuki ovat keskeisiä lasten hyvinvoinnin kannalta. Mitä aiemmin resursseja sijoitetaan lapsuuteen, sitä parempi on tulevaisuuden ennuste. Yhteistyö ja toimivat rakenteet ovat avainasemassa, kun hyvinvointialueen palvelurakenteita räätälöidään uudella, erityisesti taloudellisesti kestävämmällä tavalla. Mielestäni…

Linda Brandt-Ahde: Hyvinvointialue tarvitsee hyvää johtajuutta
| |

Linda Brandt-Ahde: Hyvinvointialue tarvitsee hyvää johtajuutta

Työelämässä väistämättä kohtaa monenlaista johtajuutta. Työyhteisön toimijuus rakentuukin johtajuuden kautta. Elämme hyvinvointialueella haastavia aikoja, jolloin katse on käännettävä perusasioihin ja niiden uudistamiseen strategian mukaisesti. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen henkilöstön ollessa strategisena kärkenä on välttämätöntä keskittyä henkilöstön hyvinvoinnin kannalta oleellisimpaan hyvinvointialueen jokaisella tasolla. Johtaminen on avain menestykseen. Hyvinvointialuejohtajamme ansaitsee eritystä kiitosta vahvasta ja innostavasta johtamisesta haastavassa tilanteessa. Hyvä…

Linda Brandt-Ahde: Lastensuojelun resurssit tulee kohdentaa oikein
| |

Linda Brandt-Ahde: Lastensuojelun resurssit tulee kohdentaa oikein

Lastensuojelun tila on noussut valtakunnallisesti keskusteluun Joensuussa tapahtuneen järkyttävän 4-vuotiaan pojan surman johdosta. Pieni 4-vuotias poika kuoli julmalla tavalla, joka ei saa koskaan toistua. Keskustelua käydään lastensuojelun resursseista ja sosiaalityöntekijöiden saatavuudesta. Lastensuojelun kustannukset ovat vuosittain noin 1,2 miljardia euroa, joista 73 % kohdentuu sijaishuoltoon. Painopiste on siis väärä; lapsia ja perheitä ei auteta oikea-aikaisesti ja…

Linda Brandt-Ahde: Monituottajuus turvaa palvelujen laadun
| |

Linda Brandt-Ahde: Monituottajuus turvaa palvelujen laadun

Tärkeintä meille hyvinvointialueella on se, että palvelut saisi oikea-aikaisesti ja laadukkaasti; keskiössä on aina oltava asiakas. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen asukkaiden rahat tulee aina käyttää vastuullisesti ja parhaalla mahdollisella tavalla, mikä edellyttää että julkisten palveluiden rinnalla toimivat yritykset ja järjestöt yhteistyössä kaikkien vahvuuksia hyödyntäen. Monituottajuudella pystytään vastaamaan dynaamisesti palvelutarpeeseen ilman, että staattisia kiinteitä kustannuksia tulee kasvattaa tai muuttaa…

Linda Brandt-Ahde: Oikea-aikainen apu oikealta taholta on lapsen etu 
| |

Linda Brandt-Ahde: Oikea-aikainen apu oikealta taholta on lapsen etu 

Etelä-Karjalassa lastensuojeluilmoitusten määrät ovat kasvaneet merkittävästi. Lastensuojelu kutsutaan usein apuun liian myöhään, ja myös vääriin kohtiin; asioihin, jotka eivät ole lähtökohtaisesti lastensuojelun ratkaistavissa. Näistä esimerkkinä ovat koulunkäynnin haasteet, joiden selvittämisvelvollisuus on opetustoimella, ei lastensuojelulla. Lastensuojelu ei voi hoitaa koulupudokkuutta lastensuojelun tehtävänä, vaan ne tulee ensisijaisesti ratkaista perusopetuslain mukaisilla tukitoimilla ja tarvittaessa myös moniammatillisen viranomaisyhteistyön avulla,…

Maarit Eskola-Heikkinen: Hoitajapula, lääkäripula ja rahapula!
| |

Maarit Eskola-Heikkinen: Hoitajapula, lääkäripula ja rahapula!

Ja jos hyvinvointialueella saataisiin avoimia virkoja täytettyä eli palkallista henkilökuntaa lisää, niin rahapula vain pahenee. Fakta on kuitenkin se, että asiakkaat (varsinkin ikääntyvät) lisääntyvät ja henkilökuntaa tarvitaan! Yhtälö on mielenkiintoinen. Ja sekin korostaa tosiasiaa, että hyvinvointialueella on löydettävä uusia tapoja tuottaa palveluita. Monituottajuus on melkoisen yleisesti jo strategiaan hyväksytty. Yksityissektorilla nyt vain odotamme, milloin tämä…

Maarit Eskola-Heikkinen: Hyvinvointialueen voimat
| |

Maarit Eskola-Heikkinen: Hyvinvointialueen voimat

Hyvinvointialueen vetovoima ja pitovoima ovat olleet paljon esillä. Suuri haaste on siis osaavan työvoiman saaminen ja pitäminen. Tämä korostuu vielä tulevien vuosien aikana. Nytkin tarvittavien hoitopaikkojen vajaus johtuu työvoimapulasta; se ei siis ole strateginen valinta. Vaikka olisikin rahaa, niin palveluita ei ole, jos tekijät puuttuvat. Hyvinvointialueen kannalta katsottuna nämä voimat liittyvät itse työhön ja työympäristöön….

Maarit Eskola-Heikkinen: Yksityiset palveluntuottajat ovat tärkeä resurssi hyvinvointialueen palvelutarjonnassa
| |

Maarit Eskola-Heikkinen: Yksityiset palveluntuottajat ovat tärkeä resurssi hyvinvointialueen palvelutarjonnassa

Hyvinvointialueen haasteista raha ei ehkä olekaan tulevaisuudessa suurin murhe, vaan henkilöstön riittävyys. Eli se, että palveluita yleensäkin pystytään tarjoamaan ! Tarjoaminen ja järjestäminen ovat eri asia kuin tuottaminen. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä työskentelee paljon yksityissektorilla. On välttämätöntä ottaa tämä resurssi aidosti käyttöön; nythän se on jäänyt hyödyntämättä. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen strategiassa onkin palveluiden sujuvuus huomioiden kumppanuudet ja monituottajuus. Tämä…

Markku Hupli: Hyvinvointialueet ja työterveyshuolto
| |

Markku Hupli: Hyvinvointialueet ja työterveyshuolto

Kun sote-uudistuksen 21 uutta hyvinvointialuetta aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa, vaihtui kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevilla paitsi työnantaja, usein myös työterveyshuollon tuottaja. Vanhastaan sairaanhoitopiirit kuin kunnatkin olivat pääsääntöisesti järjestäneet työntekijöidensä työterveyshuollon omana toimintanaan, joskin eräissä sosiaali- ja terveydenhuollon integroiduissa kuntayhtymissä oli työterveyshuolto joko in-house yhtiönä tai myös kokonaan ulkoistettu. Työterveyshuolto tulee järjestää hyvinvointialueen omalle henkilöstölleen…

Sisällön loppu

Sisällön loppu