Jyri Hänninen: Rahoituksen pokeripeli ja hyvinvointialueen tulevaisuus?
| |

Jyri Hänninen: Rahoituksen pokeripeli ja hyvinvointialueen tulevaisuus?

Uudet hyvinvointialueet ovat kohdanneet ensimmäiset toimivuustestinsä. Koko Suomessa hyvinvointialueiden menot ylittävät rahoituksen. Vaikka voimme päättää rahojen käytöstä, valtion rahoitusehdot, erityisesti investointien osalta, rajoittavat liikkumavaraa. Itsemääräämisoikeus on vain käsite, jos rahoitus estää uudistamisen. Sairaaloiden ja päivystysten kohtaloa arvioinut työryhmä ehdotti keskussairaaloiden määrän vähentämistä 5-8:aan nykyisen viidentoista sijaan. Etelä-Karjalan hyvinvointialueella alkoi keskussairaalan eloonjäämistaistelu ilman käsitystä tarkoista pelisäännöistä….

Kyllä tämä tästä paremmaksi kääntyy, vakuutti pääministeri Petteri Orpo Kotkassa
|

Kyllä tämä tästä paremmaksi kääntyy, vakuutti pääministeri Petteri Orpo Kotkassa

Hallituksen kehysriihen jälkimainingeissa Kotkan Satama Areenalla vieraillut Petteri Orpo totesi, että täällähän olisi hyvä järjestää puoluekokous vuonna 2026. Päätöksiä tehdään Tampereella kesäkuussa ja Kotka on mukana kisassa. Kaksi vuotta sitten Kotka hävisi puoluekokouskisassa yhdellä äänellä Tampereelle. Terveisiä suoraan kehysriihestä tuonut pääministeri Petteri Orpo avasi tehtyjä kehysriihen päätöksiä, jossa sopeutetaan julkista sektoria johon ne isot säästöt…

Maarit Eskola-Heikkinen: Yksityiset palveluntuottajat ovat tärkeä resurssi hyvinvointialueen palvelutarjonnassa
| |

Maarit Eskola-Heikkinen: Yksityiset palveluntuottajat ovat tärkeä resurssi hyvinvointialueen palvelutarjonnassa

Hyvinvointialueen haasteista raha ei ehkä olekaan tulevaisuudessa suurin murhe, vaan henkilöstön riittävyys. Eli se, että palveluita yleensäkin pystytään tarjoamaan ! Tarjoaminen ja järjestäminen ovat eri asia kuin tuottaminen. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä työskentelee paljon yksityissektorilla. On välttämätöntä ottaa tämä resurssi aidosti käyttöön; nythän se on jäänyt hyödyntämättä. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen strategiassa onkin palveluiden sujuvuus huomioiden kumppanuudet ja monituottajuus. Tämä…

Maksuliikenteen läpinäkyvyys ja kuluttajansuojan vahvistaminen

Kaakkois-Suomen Kokoomuksen piirihallitus on 21.3. Kouvolassa pitämässään kokouksessa päättänyt jättää Kokoomuksen puoluekokoukselle, seuraavan sisältöisen aloitteen. ”Suomalaisten velkaantumisesta on vuosien saatossa kannettu huolta. Ylivelkaantuminen tulee saada kuriin. Velkaantumista on pyritty suitsimaan mm. pikavippien korkokatolla.Me Kaakkois-Suomen Kokoomuksessa katsomme, että tietoisuus velan todellisesta määrästä, olisi kuluttajansuojan kannalta oleellinen ja tärkeä tieto. Velallisen kannalta valitettavan usein lainalaskuista puuttuu reaaliaikainen…

Mira Ilmoniemi: Yhtään hoitajaa emme saa menettää
| |

Mira Ilmoniemi: Yhtään hoitajaa emme saa menettää

Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta ilmenee, että hyvinvointialueilla työskentelee 224 000 työntekijää, ja tilastoista käy ilmi, että vuonna 2021 sote-palvelualan yrityksiä toimi noin 25 000 ja ne työllistivät yhteensä lähes 94 000 henkilöä. Nykyisten sotepalveluiden ylläpitoon tarvitaan karkeasti laskettuna 318 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. KEHA-keskuksen sivuilta käy ilmi, että Suomen sote-palvelujärjestelmä on hyvin sairaanhoitajavetoinen verrattuna esimerkiksi Etelä-Euroopan…

Pyry Mattila: Hyvinvointialueet tiukassa paikassa
| |

Pyry Mattila: Hyvinvointialueet tiukassa paikassa

Hyvinvointialueilla on paljon pelissä. Alueiden ensimmäisen vuoden alijäämiä paikattiin äsken valtion pussista lisäleikkauksilla ja veronkorotuksilla, kun budjetoitu summa ylittyi n. 500 miljoonalla eurolla. Nyt toinen vuosi on käynnissä. Varsinais-Suomessa arvioidaan alijäämän tuplaantuvan ennakoidusta 85 miljoonasta 165 miljoonaan. Vastaavasti Vantaa-Keravan hyvinvointialue pyytää valtiovarainministeriöstä lisärahoitusta 148 miljoonaa. Ja muut alueet painivat saman ongelman kanssa, EKHVA mukaanlukien. Hikeä…

Päivi Löfman: Opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan
| |

Päivi Löfman: Opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan

Etelä-Karjalan hyvinvointialueellamme viime aikoina käyty sairaalaverkkokeskustelu on ollut vilkasta ja tarkoituksenmukaista. Tämä liittyy myös aluevaltuuston strategisiin linjauksiin eli palveluverkkopäätökseen oleellisesti. Laajan päivystyksen sairaala on ydinkysymys alueemme elinkeinopolitiikalle. Lopulta kysymys on hoitohenkilöstön riittävyydestä ja veto- ja pitovoimasta. Tosiasia on, että hyvinvointialueellamme iäkkäiden määrä kasvaa ja toisaalta lapsiluku pienenee. Iäkkäiden määrän kasvu merkitsee jatkuvaa ja lisääntyvää palvelutarpeen…

Saara Kiventöyry: Liikkumattomuuden hinta
| |

Saara Kiventöyry: Liikkumattomuuden hinta

Elämme yltäkylläisyydessä ja ruokakaupassa on mahdotonta asioida ohittamatta herkku – ja karkkihyllyjä. Liikkuminen on monella liian vähäistä, töihin mennään autolla, kaupassa käydään autolla, harrastuksiin mennään autolla. Jatkuva kiireen tunne aiheuttaa sen, ettei mietitä ruokavaliota, kunhan jotain syödään. Samasta syystä koetaan, että ei ole myöskään aikaa liikkua. Jo syntyneet fyysiset vaivat koetaan esteenä liikkumiselle. UKK-instituutti on…

Seppo Mustola: Sairaala- ja päivystysverkkoselvityksestä
| |

Seppo Mustola: Sairaala- ja päivystysverkkoselvityksestä

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus tehtiin pitkän poliittisen väännön jälkeen ja se käynnistyi toden teolla vuoden 2023 alussa. Hyvinvointialueet perustettiin ja ne käynnistyivät vaihtelevasti, mutta kuitenkin siten, että lähes jokainen hyvinvointialue tuotti vuonna 2023 alijäämää. Nyt olemme vasta alkutaipaleella ja on päästy juuri liikkeelle lähtötelineistä, niin jo esiteltiin STM:n tilaama sairaala- ja päivystysverkkoselvitys. Siinä…

Tuula Lindh: Soteuudistuksen valuvika
| |

Tuula Lindh: Soteuudistuksen valuvika

Sote-uudistusta tehtiin vuosikymmeniä ja tunteet sen ympärillä kävivät kuumina. Poliittisen väännön seurauksena päätettiin, että jokainen maakunta muodostaa oman hyvinvointialueen väestömäärästään huolimatta. Silloin syntyi monta minihyvinvointialuetta, joiden väestöpohja ei riitä lääketieteellisesti laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen hoitoon. Ruotsissakaan ei ole alle 200 000 asukkaan sairaanhoitoalueita. Kun talous sakkaa ja joudutaan etsimään lisäsäästöjä, katseet kohdistuvat keskussairaalaverkostoon. Asiantuntijatkaan eivät tuoneet…

Sisällön loppu

Sisällön loppu