Jouko Leppänen: Ajatuksia hyvinvointialueen ensimmäisestä vuodesta

Ensimmäinen varsinainen toimintavuosi Kymenlaakson hyvinvointialueella, kuten tietenkin muillakin hyvinvointialueille, on takana. Vuosi 2022, jonka maaliskuussa hyvinvointialue aloitti, oli valmisteluvuosi. Järjestämis-, päätös-, ja toimeenpanovastuu alueelle siirtyi 1.1.2023. 

Jännitimme syksyllä 2022, että mitenkähän vuosi 2023 tulee onnistumaan kaikkine haasteineen ja vaikeuksineen, mutta tässä kohtaa täytyy sanoa, että onnistuimme oikein hyvin ja sujuvasti. Tästä kiitos täytyy antaa usealle taholle, mutta ensinnäkin valtuusto on toiminut erittäin mallikelpoisesti. Asiat on ryhmissä ja ryhmäpuheenjohtajien johdolla valmisteltu niin hyvin, että valtuustossa ei enää suurempia epäselvyyksiä ole ollut.

Valtuutetut ovat hyvin olleet tehtäviensä tasalla ja perillä asioista, mistä syystä isojenkin päätösten teko, kuten esim. viimeisenä 19.12. budjetista päättäminen sujui oikein mutkattomasti. Mahdolliset muutosesitykset ovat olleet suurimmalta osin jo ennakkoon tiedossa valtuustossa ja etenkin valtuuston puheenjohtajalla, ja niitä on jo ennakkoon pyritty ratkomaan ryhmien kokouksissa. Ja mikä on erityisen ilahduttavaa, valtuuston henki on ollut todella lämmin ja positiivinen. Valtuustossa ei ole riidelty eikä käyttäydytty sopimattomasti toisia kohtaan.

Viranhalijat ovat puurtaneet asioiden valmistelua ”niska limassa” ja todella perusteellisesti asioihin paneutuen. Virkakunnan koko on ollut pieni verrattuna organisaatioon kokoon ja vastuuseen. Viranhalijat eivät ole säästelleet työtuntejaan, ja asiat on esitelty selkeinä luottamushenkilöille. Koko hyvinvointialueen 7000-henkinen työntekijäkunta on suoriutunut töistään mallikkaasti ja mahdollistanut sen päämäärän, mikä meillä valtuustossa oli tavoitteena aloittaessamme tämän työmme maaliskuun alussa 2022: tasapuolisesti kaikkien kymenlaaksolaisten parhaaksi ja parhailla käytänteillä.

Haasteenamme on edelleen rahanpuute ja pienenevä väestön määrä. Takavuosikymmeninä Kymenlaakso oli mahtavan metsäteollisuuden ansioista Suomen vauraimpia alueita, mutta nyt suhdanteiden vähitellen muututtua olemme tippuneet vauraudessa sinne peränpitäjiksi.  Asukkaita meillä on enää vain 159 000, eli olemme pienempi alue kuin monet Suomen suurkaupungit. 31 % asukkaistamme on yli 64-vuotiaita koko maan keskiarvon ollessa tuon osalta 23 %. Olemme lisäksi Suomen toiseksi nopeimmin väestöltään vähenevä maakunta.

Eräs hallintaa vaativa piirre alueellamme on tietenkin alueen kaksinapaisuus. Meillä on kaksi olemukseltaan toisistaan eroavaa suurempaa kaupunkia, joilla kaupunkeina on myös jonkin verran erilaiset intressit.  Viime vuosina tavoitteena ollut yhteisymmärrys ja yhteisten tavoitteiden hakeminen Kotkan ja Kouvolan välillä on onnistunut mielestäni hyvin.

Vuonna 2022 laadittu budjetti toteutui yllättävän hyvin ja oletetusti. Tilinpäätös tulee olemaan noin 50 miljoonaa alijäämäinen kuten ennustettiinkin. Tulevalle vuodelle nyt päätetyssä budjetissa ennustetaan 65 miljoonan euron alijäämää.

Tavoitteena kuitenkin on saada muutaman vuoden aikana talous hallintaan ja ylijäämäiseksi, mihin omalta osaltaan tähtää tänä vuonna hyväksytty tuottavuusohjelma, jonka keskeisinä tavoitteina ovat digipalveluiden, asiakasohjauksen, palvelurakenteen, palveluverkon, ostopalveluiden ja henkilöstöasioiden kehittäminen. Valtion kannaltakin katsottuna tämä hyvinvointialueuudistus on vielä niin uusi asia, että sielläkään ei ole vielä aivan selviä sapluunoita miten asiat alueilla koko valtakunnassa tulevat kehittymään, ja mitä toimenpiteitä lähivuosina valtion taholta tullaan tarvitsemaan, että ”hommat pysyisivät hanskassa”. Pitää muistaa, että olemme tiukassa valtion ohjauksessa päinvastoin kuin kunnat, mistä syystä meillä on oikeus olettaa, että valtio myös osallistuu vaikeuksiemme selvittämiseen.

Itse olen oikein tyytyväinen, ja voisin sanoa, että positiivisilla mielillä tästä ensimmäisestä toimintavuodestamme, ja katson hyvin optimistisin silmin tulevaisuuteen.

Jouko Leppänen

Kymenlaakson hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja