Helena Puolakka: Toteutuessaan sairaalaverkkouudistus vaarantaa potilasturvallisuuden ja lisää kustannuksia
Kansallinen sairaala- ja päivitysselvitys julkaistiin vuoden alussa. STM:n selvityksen taustalla on hallitusohjelma, jonka tavoitteena on uudistaa erikoissairaanhoidon työnjakoa ja hillitä kustannuksia 100 M€:lla vuodesta 2027 alkaen. Nykyinen sairaalaverkko ei vastaa väestön tarpeisiin, henkilöstöstä on kasvava puute eikä palvelurakenne ole taloudellisesti kestävä. Erityisesti erikoissairaanhoidon kustannukset ovat nousseet ja sote-uudistuksen mukaisesti perusterveydenhuolto tarvitsee lisäpanostusta. Toiminnan kehittäminen ja uudistuminen on välttämätöntä, mutta millä keinoin?
STM:n selvityksessä ratkaisuna esitettiin toimenpiteitä sairaalaverkoston tiivistämiseksi. Tämän mukaan ensimmäisessä vaiheessa (2026 alkaen) vähennettäisiin yöaikaisten perusterveydenhuollon päivystyspisteitä. Hyvinvointialueella voisi olla yksi synnytyssairaala ja yksi konservatiivisen ja operatiivisen erikoisalojen päivystystä, leikkaushoitoa ja tehohoitoa tarjoavaa sairaala. Tässä vaiheessa muutokset eivät vaikuttaisi Ekhvan toimintaan.
Vaiheessa kaksi eli vuodesta 2028 keskussairaaloiden määrä supistuisi 5-8:aan ja loput olisivat kevyemmän päivystyksen akuuttisairaaloita. Esitettyjen muutostoimenpiteiden toteutuessa Ekhva:n keskussairaala muuttuisi mahdollisesti kevyen päivystyksen akuuttisairaalaksi 2028 alkaen. Käytännössä se tarkoittaisi, että Etelä-Karjalassa ei olisi valmiutta 24/7 leikkaustoimintaan, synnytyksiin eikä vaativaan tehohoitoon.
Raporttia kritisoitiin voimakkaasti jo valmisteluvaiheessa. Neljä ohjausryhmän jäsentä, mukaan lukien meidän Ekhvan johtaja Sally Leskinen, jättivät eriävän mielipiteen. Selvityksen todettiin olevan puutteellinen ja esityksen perustuvan ennemminkin tuntumaan. Ennakkovaikutusten arviointi puuttui, ja todentamatta jäi onko ratkaisulla positiivisia vaikutuksia henkilöstön saatavuuteen, palveluiden riittävyteen tai niiden kustannuksiin.
Puutteellisesta ennakkovalmistelusta huolimatta, STM on viemässä nopealla aikataululla selvitystä päätöksentekoon. Huoli esityksen läpimenosta on meillä Etelä-Karjalassa suuri. Todentaaksemme muutoksen todelliset vaikutukset, valmistelimme Ekhvassa laajan selvityksen, jossa arvioitiin mitä keskussairaalastatuksen menettäminen käytännössä tarkoittaisi.
Voit lukea koko selvityksen täältä.
Selvitys osoittaa, että sairaalan profiilin muuttuminen tarkoittaisi keskussairaalan toiminnan supistumista radikaalisti n. 60 prosentilla. Tämän jälkeen Ekhvalla ei olisi enää valmiutta 24/7 leikkaustoimintaan, synnytyksiin tai vaativaan tehohoitoon. Myös poliklinikka- ja osastotoiminta supistuisivat merkittävästi.
Muutosvaikutukset ovat merkittävät myös etenkin potilaan ja henkilöstön kannalta – hoidon saatavuus ja potilasturvallisuus heikkenevät ja työpaikka siirtyy toiselle hyvinvointialueelle. Potilaiden kuljetustarve ja liikkuminen lisääntyisivät merkittävästi ja sen seurauksena kustannukset ja CO2-päästöt. Pitkät etäisyydet toisivat myös lisäkustannuksia potilaille arviolta 110€ per potilas. Laskelmien mukaan muutos lisäisi säästöjen sijaan Ekhvan kustannuksia 25-30M€:lla sekä valtion kustannuksia n. 17M€:lla. Toimintaan liittyvien heikennysten lisäksi muutos akuuttisairaalaksi toisi mukanaan useita seurannaisvaikutuksia heikentäen merkittävästi Etelä-Karjalan elinvoimaisuutta vaikuttaen mm. alueellamme toimiviin oppilaitoksiin. Harjoittelu- ja työpaikkojen vähenemisellä on suoravaikutus maakunnan veto- ja pitovoimaan.
Toiminnan kehittäminen ja uudistuminen on välttämätöntä, kuten ensimmäisessä kappaleessa totesin. Keinona Etelä-Karjalan keskussairaalan muuttaminen akuuttisairaalaksi ei korjaa tilannetta, vaan päinvastoin. Huomionarvoista myös on, että tällä hetkellä hoitoon pääsy erikoissairaanhoidossa on Etelä-Karjalassa maan parhaimpia. Lähes 90% potilaista pääsee hoitoon 90 vuorokauden sisällä, kirurgisista potilaista jopa yli 90% hoidetaan kolmen kuukauden sisällä.
Me emme halua palveluiden heikentämistä, vaan parantamista, mihin olemme sitoutuneet palvelustrategian mukaisesti.
Helena Puolakka
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja