Juha Kemppinen: Mitä tehdä rikkinäiselle terveydenhuoltojärjestelmälle?
| |

Juha Kemppinen: Mitä tehdä rikkinäiselle terveydenhuoltojärjestelmälle?

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen talous on tänä vuonna 30 miljoonaa euroa alijäämäinen. Potilaat jonottavat, hoitoon ei pääse. Työntekijät tuskailevat, että potilaita on liikaa, toiminta on kaoottista, ei ole tarpeeksi resursseja. Johtajat miettivät, miten saada resurssit riittämään. Aikaisemmin kunnat tekivät terveydenhuoltoon valmiiksi alijäämäisen budjetin, joka sitten loppuvuonna lisäbudjetilla kitisten hoidettiin. Tällaista mekanismia ei enää ole. Poliitikot vakuuttavat äänestäjilleen,…

Jukka Kopra: Hyvinvointialueilla on vaikutus valtion velkaan
| |

Jukka Kopra: Hyvinvointialueilla on vaikutus valtion velkaan

Huoli sote-palveluiden ja rahoituksen riittävyydestä on yleinen riippumatta hyvinvointialueesta. Jonoja riittää ja esim. pääsy hoivapalveluihin on hidastunut. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen jatkuvuus perustuu tasapainoiseen valtiontalouteen, kestävään talouskasvuun ja kaikkien työkykyisten työpanokseen. Näillä periaatteilla Orpon hallitus on laatinut ensimmäisen, vuoden 2024 talousarvionsa. Suomi on saatava kestävään kasvuun ja suomalaisille töitä, jotta valtion kassaan saadaan rahaa, jolla rahoitetaan mm….

Jyri Hänninen nousee Etelä-Karjalan aluehallitukseen

Kokoomuksen aluevaltuustoryhmä on eilisessä kokouksessaan päättänyt nimetä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluehallituksen uudeksi jäseneksi Jyri Hännisen ja varajäseneksi Antti Pätilän. Hänninen työskentelee liiketalouden lehtorina LAB ammattikorkeakoulussa. Hänninen on ollut mukana kunnallispolitiikassa jo 2000-luvulta asti ja parhaillaan hän on Lappeenrannan kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja ja kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja. Hänninen tuntee aluevaltuuston organisaation, sillä hän toimii parhaillaan kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puheenjohtajana. Hänellä…

Jyri Hänninen: Kilpailuetu hyvinvointialueilla – kuinka nousemme ykköseksi
| |

Jyri Hänninen: Kilpailuetu hyvinvointialueilla – kuinka nousemme ykköseksi

Kaakkois-Suomen hyvinvointialueiden olemassaolon oikeus perustuu siihen, että meillä on näkyvää kilpailuetua muihin alueisiin verrattuna.  Pelkistetysti: kilpailuetu toteutuu, kun palvelut toimivat, kustannukset ovat hallinnassa ja tyytyväisiä työntekijöitä on riittävästi. Väestöpohjamme on valtakunnallisesti pieni. Kilpailuedun lähteet ja alueen neuvotteluvoiman tuleekin perustua muuhun kuin mittakaavaetuihin. Esimerkiksi henkilöstön rekrytointi, laajojen palveluvalikkojen ylläpitäminen ja rahoitusneuvottelut valtion suuntaan vaativat keskittymistä oleelliseen. Barneyn kilpailuedun VRIN-mallin…

Jyri Hänninen: Kolme pointtia hyvinvointialueiden muutokseen
| |

Jyri Hänninen: Kolme pointtia hyvinvointialueiden muutokseen

Albert Einsteinin sanonnan mukaan emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Tämä on hyvinvointialueiden muutosjohtamisen haaste niin Etelä-Karjalassa kuin koko Suomessa. Vanhaan ei voi palata ja uusi on sumuverhon peitossa. Valtion ohjausmallien ja rahoituslain tuomat muutokset edellyttävät nopeasti uudistamaan päivittäistä toimintaa samalla, kun strategisia päätöksiä tehdään pitkäjänteisen kehityksen turvaamiseksi. Valtionhallinnon…

Jyri Hänninen: Rahoituksen pokeripeli ja hyvinvointialueen tulevaisuus?
| |

Jyri Hänninen: Rahoituksen pokeripeli ja hyvinvointialueen tulevaisuus?

Uudet hyvinvointialueet ovat kohdanneet ensimmäiset toimivuustestinsä. Koko Suomessa hyvinvointialueiden menot ylittävät rahoituksen. Vaikka voimme päättää rahojen käytöstä, valtion rahoitusehdot, erityisesti investointien osalta, rajoittavat liikkumavaraa. Itsemääräämisoikeus on vain käsite, jos rahoitus estää uudistamisen. Sairaaloiden ja päivystysten kohtaloa arvioinut työryhmä ehdotti keskussairaaloiden määrän vähentämistä 5-8:aan nykyisen viidentoista sijaan. Etelä-Karjalan hyvinvointialueella alkoi keskussairaalan eloonjäämistaistelu ilman käsitystä tarkoista pelisäännöistä….

Linda Brandt-Ahde: “Aluevaltuustossa uudelleen rakennetaan Etelä-Karjalan hyvinvointipalvelut”

Linda Brandt-Ahde: “Aluevaltuustossa uudelleen rakennetaan Etelä-Karjalan hyvinvointipalvelut”

Esittelyssä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuutettu Linda Brandt-Ahde ”Aluevaltuustossa uudelleen rakennetaan Etelä-Karjalan hyvinvointipalvelut” Kuka olet?   Olen 37-vuotias lappeenrantalainen lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Koulutukseltani olen valtiotieteiden ja kauppatieteiden maisteri. Perheeseeni kuuluu aviopuolisoni, lapsemme ja kaksi kania.  Miksi halusit mukaan aluevaltuustoon?  Aluevaltuustossa uudelleen rakennetaan Etelä-Karjalan hyvinvointipalvelut. Pidän tärkeänä, että pääsen tuomaan erityisesti sosiaalityön näkemystä päätöksentekoon, sillä liian usein sosiaalityö on jäänyt terveyspalveluiden…

Linda Brandt-Ahde: Hyvinvointialue tarvitsee hyvää johtajuutta
| |

Linda Brandt-Ahde: Hyvinvointialue tarvitsee hyvää johtajuutta

Työelämässä väistämättä kohtaa monenlaista johtajuutta. Työyhteisön toimijuus rakentuukin johtajuuden kautta. Elämme hyvinvointialueella haastavia aikoja, jolloin katse on käännettävä perusasioihin ja niiden uudistamiseen strategian mukaisesti. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen henkilöstön ollessa strategisena kärkenä on välttämätöntä keskittyä henkilöstön hyvinvoinnin kannalta oleellisimpaan hyvinvointialueen jokaisella tasolla. Johtaminen on avain menestykseen. Hyvinvointialuejohtajamme ansaitsee eritystä kiitosta vahvasta ja innostavasta johtamisesta haastavassa tilanteessa. Hyvä…

Linda Brandt-Ahde: Lastensuojelun resurssit tulee kohdentaa oikein
| |

Linda Brandt-Ahde: Lastensuojelun resurssit tulee kohdentaa oikein

Lastensuojelun tila on noussut valtakunnallisesti keskusteluun Joensuussa tapahtuneen järkyttävän 4-vuotiaan pojan surman johdosta. Pieni 4-vuotias poika kuoli julmalla tavalla, joka ei saa koskaan toistua. Keskustelua käydään lastensuojelun resursseista ja sosiaalityöntekijöiden saatavuudesta. Lastensuojelun kustannukset ovat vuosittain noin 1,2 miljardia euroa, joista 73 % kohdentuu sijaishuoltoon. Painopiste on siis väärä; lapsia ja perheitä ei auteta oikea-aikaisesti ja…

Linda Brandt-Ahde: Monituottajuus turvaa palvelujen laadun
| |

Linda Brandt-Ahde: Monituottajuus turvaa palvelujen laadun

Tärkeintä meille hyvinvointialueella on se, että palvelut saisi oikea-aikaisesti ja laadukkaasti; keskiössä on aina oltava asiakas. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen asukkaiden rahat tulee aina käyttää vastuullisesti ja parhaalla mahdollisella tavalla, mikä edellyttää että julkisten palveluiden rinnalla toimivat yritykset ja järjestöt yhteistyössä kaikkien vahvuuksia hyödyntäen. Monituottajuudella pystytään vastaamaan dynaamisesti palvelutarpeeseen ilman, että staattisia kiinteitä kustannuksia tulee kasvattaa tai muuttaa…

Sisällön loppu

Sisällön loppu