Jerena Juutilainen: “Vähäinenkin apu on parempi, kun ei apua lainkaan.”

Jerena Juutilainen: “Vähäinenkin apu on parempi, kun ei apua lainkaan.”

Kuka olet?  Hei, olen varavaltuutettu sekä turvallisuuslautakunnan jäsen Jerena Juutilainen Imatralta. Koulutukseltani olen sairaanhoitaja ja terveystieteiden kandidaatti. Olen toiminut urani aikana monissa eri sote-alan tehtävissä työntekijänä seka yrittäjänä, tällä hetkellä vammaisten työ- ja päivätoiminnassa Lappeenrannassa.   Mitkä ovat tavoitteesi aluevaltuustossa?  Mielestäni voimme parantaa palvelujamme mm. kohdentamalla resursseja tehokkaammin ennaltaehkäisevästi. Voisimme myös tarkastella, onko esim. sosiaalipalvelujen pätevyysvaatimukset…

Jerena Juutilainen: Vaikuttavuutta ikääntyneiden elämänlaatuun
| |

Jerena Juutilainen: Vaikuttavuutta ikääntyneiden elämänlaatuun

Aloitin 80-luvulla hoitajaurani ikäihmisten palveluiden piirissä Kukkurilan vanhainkodilla. Silloin ei ollut pulaa työntekijöistä eikä veronmaksajista. Ikääntyneille apua tarvitseville vanhuksille oli mahtavat puitteet laadukkaaseen loppuelämään. Nyt on asiat toisin ja niiden kanssa on elettävä. Yli 65-vuotiaita on vuoteen 2030 ennustettu olevan Etelä-Karjalassa jo joka kolmas samalla kun työssäkäyvien osuus vähenee. Miten siis turvaamme verotuloilla kustannettavia valtion…

Juha Kemppinen: “Ketterät, matalalla kynnyksellä saavutettavat ja vaikuttavat palvelut eteläkarjalaisille.”

Juha Kemppinen: “Ketterät, matalalla kynnyksellä saavutettavat ja vaikuttavat palvelut eteläkarjalaisille.”

Esittelyssä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuutettu Juha Kemppinen.  Kuka olet?  Olen 60-vuotias päihdepsykiatri, jolla on yli 30 vuoden kokemus lääkärintyöstä, etulinjasta ylimpään johtajaan.  Miksi halusit mukaan aluevaltuustoon?  Kun on ollut yli 30 vuotta sotekuvioissa, niin tuntee soteteeman käytännössä ja teoriassa hyvin. Aluevaltuutettuna halusin ketterämpiä, parempia ja arki- ja kustannusvaikuttavia palveluita olla kehittämässä Etelä-Karjalassa.  Mitkä ovat tavoitteesi aluevaltuutettuna? …

Juha Kemppinen: Mitä tehdä rikkinäiselle terveydenhuoltojärjestelmälle?
| |

Juha Kemppinen: Mitä tehdä rikkinäiselle terveydenhuoltojärjestelmälle?

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen talous on tänä vuonna 30 miljoonaa euroa alijäämäinen. Potilaat jonottavat, hoitoon ei pääse. Työntekijät tuskailevat, että potilaita on liikaa, toiminta on kaoottista, ei ole tarpeeksi resursseja. Johtajat miettivät, miten saada resurssit riittämään. Aikaisemmin kunnat tekivät terveydenhuoltoon valmiiksi alijäämäisen budjetin, joka sitten loppuvuonna lisäbudjetilla kitisten hoidettiin. Tällaista mekanismia ei enää ole. Poliitikot vakuuttavat äänestäjilleen,…

Jukka Kopra: Hyvinvointialueilla on vaikutus valtion velkaan
| |

Jukka Kopra: Hyvinvointialueilla on vaikutus valtion velkaan

Huoli sote-palveluiden ja rahoituksen riittävyydestä on yleinen riippumatta hyvinvointialueesta. Jonoja riittää ja esim. pääsy hoivapalveluihin on hidastunut. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen jatkuvuus perustuu tasapainoiseen valtiontalouteen, kestävään talouskasvuun ja kaikkien työkykyisten työpanokseen. Näillä periaatteilla Orpon hallitus on laatinut ensimmäisen, vuoden 2024 talousarvionsa. Suomi on saatava kestävään kasvuun ja suomalaisille töitä, jotta valtion kassaan saadaan rahaa, jolla rahoitetaan mm….

Jyri Hänninen nousee Etelä-Karjalan aluehallitukseen

Kokoomuksen aluevaltuustoryhmä on eilisessä kokouksessaan päättänyt nimetä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluehallituksen uudeksi jäseneksi Jyri Hännisen ja varajäseneksi Antti Pätilän. Hänninen työskentelee liiketalouden lehtorina LAB ammattikorkeakoulussa. Hänninen on ollut mukana kunnallispolitiikassa jo 2000-luvulta asti ja parhaillaan hän on Lappeenrannan kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja ja kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja. Hänninen tuntee aluevaltuuston organisaation, sillä hän toimii parhaillaan kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puheenjohtajana. Hänellä…

Jyri Hänninen: Kilpailuetu hyvinvointialueilla – kuinka nousemme ykköseksi
| |

Jyri Hänninen: Kilpailuetu hyvinvointialueilla – kuinka nousemme ykköseksi

Kaakkois-Suomen hyvinvointialueiden olemassaolon oikeus perustuu siihen, että meillä on näkyvää kilpailuetua muihin alueisiin verrattuna.  Pelkistetysti: kilpailuetu toteutuu, kun palvelut toimivat, kustannukset ovat hallinnassa ja tyytyväisiä työntekijöitä on riittävästi. Väestöpohjamme on valtakunnallisesti pieni. Kilpailuedun lähteet ja alueen neuvotteluvoiman tuleekin perustua muuhun kuin mittakaavaetuihin. Esimerkiksi henkilöstön rekrytointi, laajojen palveluvalikkojen ylläpitäminen ja rahoitusneuvottelut valtion suuntaan vaativat keskittymistä oleelliseen. Barneyn kilpailuedun VRIN-mallin…

Linda Brandt-Ahde: “Aluevaltuustossa uudelleen rakennetaan Etelä-Karjalan hyvinvointipalvelut”

Linda Brandt-Ahde: “Aluevaltuustossa uudelleen rakennetaan Etelä-Karjalan hyvinvointipalvelut”

Esittelyssä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuutettu Linda Brandt-Ahde ”Aluevaltuustossa uudelleen rakennetaan Etelä-Karjalan hyvinvointipalvelut” Kuka olet?   Olen 37-vuotias lappeenrantalainen lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Koulutukseltani olen valtiotieteiden ja kauppatieteiden maisteri. Perheeseeni kuuluu aviopuolisoni, lapsemme ja kaksi kania.  Miksi halusit mukaan aluevaltuustoon?  Aluevaltuustossa uudelleen rakennetaan Etelä-Karjalan hyvinvointipalvelut. Pidän tärkeänä, että pääsen tuomaan erityisesti sosiaalityön näkemystä päätöksentekoon, sillä liian usein sosiaalityö on jäänyt terveyspalveluiden…

Linda Brandt-Ahde: Monituottajuus turvaa palvelujen laadun
| |

Linda Brandt-Ahde: Monituottajuus turvaa palvelujen laadun

Tärkeintä meille hyvinvointialueella on se, että palvelut saisi oikea-aikaisesti ja laadukkaasti; keskiössä on aina oltava asiakas. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen asukkaiden rahat tulee aina käyttää vastuullisesti ja parhaalla mahdollisella tavalla, mikä edellyttää että julkisten palveluiden rinnalla toimivat yritykset ja järjestöt yhteistyössä kaikkien vahvuuksia hyödyntäen. Monituottajuudella pystytään vastaamaan dynaamisesti palvelutarpeeseen ilman, että staattisia kiinteitä kustannuksia tulee kasvattaa tai muuttaa…

Maarit Eskola-Heikkinen: Hoitajapula, lääkäripula ja rahapula!
| |

Maarit Eskola-Heikkinen: Hoitajapula, lääkäripula ja rahapula!

Ja jos hyvinvointialueella saataisiin avoimia virkoja täytettyä eli palkallista henkilökuntaa lisää, niin rahapula vain pahenee. Fakta on kuitenkin se, että asiakkaat (varsinkin ikääntyvät) lisääntyvät ja henkilökuntaa tarvitaan! Yhtälö on mielenkiintoinen. Ja sekin korostaa tosiasiaa, että hyvinvointialueella on löydettävä uusia tapoja tuottaa palveluita. Monituottajuus on melkoisen yleisesti jo strategiaan hyväksytty. Yksityissektorilla nyt vain odotamme, milloin tämä…

Sisällön loppu

Sisällön loppu