Linda Brandt-Ahde: Missä päättäjän vastuun raja menee?
| |

Linda Brandt-Ahde: Missä päättäjän vastuun raja menee?

Elämme kestämättömässä tilanteessa kun lakisääteiset sote-palvelut ovat uhattuna. Etelä-Karjalan hyvinvointialueemme teetätti laillisuusarvion ja rikosvastuun kartoituksen professori Tolvaselta päätöksentekijöidensä tueksi etenkin rikosoikeudellisen näkökulman puolesta. Hyvinvointialueemme johtajamme Sally Leskinen on todennut palvelujen puutteen oleva vakava rikos, mutta toisaalta budjettialijäämien kattamatta jättäminen on myös vastoin lakia. Nyt keskustelua on käyty, ja selvitetty emeritusprofessorin lausunnolla mihin saakka vastuu ulottuu….

Linda Brandt-Ahde: Monituottajuus turvaa palvelujen laadun
| |

Linda Brandt-Ahde: Monituottajuus turvaa palvelujen laadun

Tärkeintä meille hyvinvointialueella on se, että palvelut saisi oikea-aikaisesti ja laadukkaasti; keskiössä on aina oltava asiakas. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen asukkaiden rahat tulee aina käyttää vastuullisesti ja parhaalla mahdollisella tavalla, mikä edellyttää että julkisten palveluiden rinnalla toimivat yritykset ja järjestöt yhteistyössä kaikkien vahvuuksia hyödyntäen. Monituottajuudella pystytään vastaamaan dynaamisesti palvelutarpeeseen ilman, että staattisia kiinteitä kustannuksia tulee kasvattaa tai muuttaa…

Linda Brandt-Ahde: Oikea-aikainen apu oikealta taholta on lapsen etu 
| |

Linda Brandt-Ahde: Oikea-aikainen apu oikealta taholta on lapsen etu 

Etelä-Karjalassa lastensuojeluilmoitusten määrät ovat kasvaneet merkittävästi. Lastensuojelu kutsutaan usein apuun liian myöhään, ja myös vääriin kohtiin; asioihin, jotka eivät ole lähtökohtaisesti lastensuojelun ratkaistavissa. Näistä esimerkkinä ovat koulunkäynnin haasteet, joiden selvittämisvelvollisuus on opetustoimella, ei lastensuojelulla. Lastensuojelu ei voi hoitaa koulupudokkuutta lastensuojelun tehtävänä, vaan ne tulee ensisijaisesti ratkaista perusopetuslain mukaisilla tukitoimilla ja tarvittaessa myös moniammatillisen viranomaisyhteistyön avulla,…

Linda Brandt-Ahde: Päätöksenteko on sosiaalityöntekijän ydintehtävä
| |

Linda Brandt-Ahde: Päätöksenteko on sosiaalityöntekijän ydintehtävä

Hyvinvointialueilla pohditaan lastensuojelun tilannetta; pätevien sosiaalityöntekijöiden saatavuutta ja perustehtävän kirkastamista. Keskusteluja on avattu siitä, mihin sosiaalityöntekijöiden arvokasta aikaa tulee käyttää. Keskeisin tehtävä on lapsen tunteminen ja tapaaminen riittävästi, mihin lastensuojelun asiakkuudessa olevalla lapsella on oikeus. Tätä sosiaalityöntekijän tapaamista ei tule kuitenkaan sekoittaa perhetyöhön, tai sosiaaliohjaukseen, joilla on oma roolinsa. Tämä keskustelu perustehtävästä ja ajankäytöstä on…

Maarit Eskola-Heikkinen: Hoitajapula, lääkäripula ja rahapula!
| |

Maarit Eskola-Heikkinen: Hoitajapula, lääkäripula ja rahapula!

Ja jos hyvinvointialueella saataisiin avoimia virkoja täytettyä eli palkallista henkilökuntaa lisää, niin rahapula vain pahenee. Fakta on kuitenkin se, että asiakkaat (varsinkin ikääntyvät) lisääntyvät ja henkilökuntaa tarvitaan! Yhtälö on mielenkiintoinen. Ja sekin korostaa tosiasiaa, että hyvinvointialueella on löydettävä uusia tapoja tuottaa palveluita. Monituottajuus on melkoisen yleisesti jo strategiaan hyväksytty. Yksityissektorilla nyt vain odotamme, milloin tämä…

Maarit Eskola-Heikkinen: Hyvinvointialueen voimat
| |

Maarit Eskola-Heikkinen: Hyvinvointialueen voimat

Hyvinvointialueen vetovoima ja pitovoima ovat olleet paljon esillä. Suuri haaste on siis osaavan työvoiman saaminen ja pitäminen. Tämä korostuu vielä tulevien vuosien aikana. Nytkin tarvittavien hoitopaikkojen vajaus johtuu työvoimapulasta; se ei siis ole strateginen valinta. Vaikka olisikin rahaa, niin palveluita ei ole, jos tekijät puuttuvat. Hyvinvointialueen kannalta katsottuna nämä voimat liittyvät itse työhön ja työympäristöön….

Maarit Eskola-Heikkinen: Yhteinen päämäärä?
| |

Maarit Eskola-Heikkinen: Yhteinen päämäärä?

Laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille eteläkarjalalaisille joustavasti ja asiakaslähtöisesti. Onko se yhteinen tavoitteemme?  Eli kaikkien kuntalaisten, päättäjien ja alan toimijoiden, niin hyvinvointialueen kun yksityissektorinkin tavoite? Oman 40 vuoden yrittäjäurani aikana olen valitettavasti kokenut, miten yksityissektorin toiminta on koettu lähes uhkana ja kilpailijana. Ainakin siltä se on tuntunut ja onhan siitä käytännön kokemuksiakin. Valitettavasti alueemme silmälääkäriulkoistus…

Maarit Eskola-Heikkinen: Yksityiset palveluntuottajat ovat tärkeä resurssi hyvinvointialueen palvelutarjonnassa
| |

Maarit Eskola-Heikkinen: Yksityiset palveluntuottajat ovat tärkeä resurssi hyvinvointialueen palvelutarjonnassa

Hyvinvointialueen haasteista raha ei ehkä olekaan tulevaisuudessa suurin murhe, vaan henkilöstön riittävyys. Eli se, että palveluita yleensäkin pystytään tarjoamaan ! Tarjoaminen ja järjestäminen ovat eri asia kuin tuottaminen. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä työskentelee paljon yksityissektorilla. On välttämätöntä ottaa tämä resurssi aidosti käyttöön; nythän se on jäänyt hyödyntämättä. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen strategiassa onkin palveluiden sujuvuus huomioiden kumppanuudet ja monituottajuus. Tämä…

Markku Hupli: “Tärkein tavoite on saada perusterveydenhuoltoon riittävät resurssit”

Markku Hupli: “Tärkein tavoite on saada perusterveydenhuoltoon riittävät resurssit”

Kuka olet? Markku Hupli, fysiatrian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja lääkintöneuvos Taipalsaaresta. Miksi halusit mukaan aluevaltuustoon? Lähdin aluevaltuutetuksi osittain pyynnöstä ja osittain siksi, että jäätyäni eläkkeelle Eksoten kuntoutusjohtajan virasta ja oltuani Sipilä-Orpon hallituksen aikana 3:ssa eri STM (Sosiaali- ja terveysministeriö) Sotea valmistelevassa työryhmässä sekä oltuani mukana rakentamassa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriä alusta asti ajattelin, että tietäisin jotain…

Markku Hupli: Hyvinvointialueet ja työterveyshuolto
| |

Markku Hupli: Hyvinvointialueet ja työterveyshuolto

Kun sote-uudistuksen 21 uutta hyvinvointialuetta aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa, vaihtui kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevilla paitsi työnantaja, usein myös työterveyshuollon tuottaja. Vanhastaan sairaanhoitopiirit kuin kunnatkin olivat pääsääntöisesti järjestäneet työntekijöidensä työterveyshuollon omana toimintanaan, joskin eräissä sosiaali- ja terveydenhuollon integroiduissa kuntayhtymissä oli työterveyshuolto joko in-house yhtiönä tai myös kokonaan ulkoistettu. Työterveyshuolto tulee järjestää hyvinvointialueen omalle henkilöstölleen…

Sisällön loppu

Sisällön loppu