Pyry Mattila: Työntekijöihin on panostettava – ilman kustannuksia?
| |

Pyry Mattila: Työntekijöihin on panostettava – ilman kustannuksia?

Kaksi vuotta sitten ennen joulua Etelä-Karjala niitti valtakunnallista mediahuomiota, kun Eksoten henkilökunta sai lahjaksi yhden joulutortun. Koronapaineiden keskellä palkitsemista pidettiin vähäpätöisenä, vaikka tarkoitus oli toki hyvä: kiittää henkilökuntaa.  Kun EKHVA päätti sitten suunnata valtion erillisrahoituksesta siivun henkilökunnan palkitsemiseen yksivuotisjuhlalla, alkoi taas päinvastainen jupina. Tämä summa olisi nyt pitänyt käyttää alueen perustoimintaan – mitä tosin ei…

Päivi Löfman: “Sotepalveluissa on oleellista kansalaisten kohtelun tasapuolisuus”

Päivi Löfman: “Sotepalveluissa on oleellista kansalaisten kohtelun tasapuolisuus”

Esittelyssä Päivi Löfman Lappeenrannasta ”Sotepalveluissa on oleellista kansalaisten kohtelun tasapuolisuus” Kuka olet?  Olen Päivi Löfman Lappeenrannasta. Terveystieteiden tohtori, filosofian tohtori, erikoissairaanhoitaja, Hoitotyön yliopettaja LAB-ammattikorkeakoulu, eläkkeellä.  Miksi halusit mukaan aluevaltuustoon?  Olen sosiaali- ja terveysalan moniosaaja ja minulla on yli 40 vuoden kokemus sosiaali- ja terveysalalta: käytännön hoitotyöstä, tieteellisestä tutkimuksesta, eri luottamustoimista ja hoitotyön yliopettajan työstä!   Mitkä…

Päivi Löfman: Opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan
| |

Päivi Löfman: Opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan

Etelä-Karjalan hyvinvointialueellamme viime aikoina käyty sairaalaverkkokeskustelu on ollut vilkasta ja tarkoituksenmukaista. Tämä liittyy myös aluevaltuuston strategisiin linjauksiin eli palveluverkkopäätökseen oleellisesti. Laajan päivystyksen sairaala on ydinkysymys alueemme elinkeinopolitiikalle. Lopulta kysymys on hoitohenkilöstön riittävyydestä ja veto- ja pitovoimasta. Tosiasia on, että hyvinvointialueellamme iäkkäiden määrä kasvaa ja toisaalta lapsiluku pienenee. Iäkkäiden määrän kasvu merkitsee jatkuvaa ja lisääntyvää palvelutarpeen…

Päivi Löfman: Positiivinen kokemus työstä tuottaa työn iloa
| |

Päivi Löfman: Positiivinen kokemus työstä tuottaa työn iloa

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen palvelustrategiassa 2023-2025 todetaan, että olemme edelläkävijäyhteisö, jonka vuoksi hyvinvointialueellamme on saavutettavat palvelut, Suomen hyvinvoivin väestö ja onnellisimmat työntekijät. Lisäksi palvelustrategian yhtenä painopistealueena on henkilöstöön panostaminen, uskotaan siihen, että hyvinvoiva henkilöstö tekee oikeita asioita oikealla tavalla. Tämän ohella on oleellista hyvä sisäinen ja ulkoinen työnantajakuva ja hyvin johdettu henkilöstöpolitiikka. Työvoiman saatavuus on ollut haaste…

Päivi Löfman: Sairaanhoitaja alansa asiantuntijana
| |

Päivi Löfman: Sairaanhoitaja alansa asiantuntijana

Sairaalaverkkokeskustelu on ollut vilkasta ja tarkoituksenmukaista Etelä-Karjalan hyvinvointialueella. Laajan päivystyksen sairaala on ydinasia alueemme palvelutarpeelle. Iäkkäiden määrän kasvu merkitsee jatkuvasti lisääntyvää palvelutarpeen voimakasta nousua. Ikääntyvän väestön hoitamiseen tarvitaan lähitulevaisuudessa tuhansia hoitotyöntekijöitä. Sosiaali- ja terveysalalla haasteina ovat hoitohenkilöstön riittävyys palvelutarpeeseen nähden, veto- ja pitovoima, hoitajamitoitus ja tavoite nopeuttaa hoitoon pääsyä. Eläkeläisten työpanos ja työuran joustavuus palkkauksen…

Sanna Prior: Nuorten psyykkisten ongelmien hoitoon löydettävä uusia toimintatapoja
| |

Sanna Prior: Nuorten psyykkisten ongelmien hoitoon löydettävä uusia toimintatapoja

Etelä-Karjalan hyvinvointiraportista olemme vuosi toisensa jälkeen saaneet lukea, kuinka suurin osa nuoristamme voi hyvin, mutta pienellä osalla ongelmat kasautuvat ja monimutkaistuvat. Näitä nuoria auttaaksemme tarvitsemme uusia toimintatapoja ja tehokkaampaa yhteistyötä eri tahojen välillä. Parissakymmenessä vuodessa nuorten psykiatriakäyntien määrä poliklinikoilla on nelikertaistunut ja osastojaksojen määrä kaksinkertaistunut. Samaan aikaan psykiatriaan käytetty rahamäärä on koko tämän ajan pysynyt…

Seppo Mustola: Sairaala- ja päivystysverkkoselvityksestä
| |

Seppo Mustola: Sairaala- ja päivystysverkkoselvityksestä

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus tehtiin pitkän poliittisen väännön jälkeen ja se käynnistyi toden teolla vuoden 2023 alussa. Hyvinvointialueet perustettiin ja ne käynnistyivät vaihtelevasti, mutta kuitenkin siten, että lähes jokainen hyvinvointialue tuotti vuonna 2023 alijäämää. Nyt olemme vasta alkutaipaleella ja on päästy juuri liikkeelle lähtötelineistä, niin jo esiteltiin STM:n tilaama sairaala- ja päivystysverkkoselvitys. Siinä…

Toni Suihko: Optimistinen pessimismi
| |

Toni Suihko: Optimistinen pessimismi

Kun lähdin pohtimaan tämän kirjoituksen sisältöä, emme olleet kuulleet valtiovarainministeriön viimeisintä tulkintaa hyvinvointialueiden rahoituksesta. Reilu viikko sitten Etelä-Karjalan hyvinvointialueen tavoitteena oli 60 miljoonan säästöt, viimeisimmät terveiset nostivat tavoitteen 120 miljoonaan. Nämä luvut tyrmistyttävät. Jos lopettaisimme Etelä-Karjalassa esimerkiksi koko perusterveydenhuollon, olisi säästö paperilla noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Luonnollisesti näin ei tehdä. Tästä huolimattakin meidän tulee…

Tuula Lindh: Onko lääkäripula ikuisuuskysymys?
| |

Tuula Lindh: Onko lääkäripula ikuisuuskysymys?

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminta on hyvin riippuvaistalääkäreiden saatavuudesta. 1990-luvun laman aikana seurasi lyhytaikainen pienilääkäreiden työttömyys. Siitä pelästyneenä ryhdyttiin varomaan lääkäreiden lisäkouluttamista. Vuonna 2012 päätettiin lisätä lääkäreiden koulutusta 600:sta koulutuspaikasta 750:een koulutuspaikkaan, mutta koulutuksen lisäys tapahtui vasta 2016. Mutta työvoiman lisäystä tämä alkoi tuottaa 2021 lähtien.Lisäksi noin 100 suomalaista lääkäriä valmistuu vuosittain ulkomailta. Eikö olisiparempi kouluttaa…

Tuula Lindh: Soteuudistuksen valuvika
| |

Tuula Lindh: Soteuudistuksen valuvika

Sote-uudistusta tehtiin vuosikymmeniä ja tunteet sen ympärillä kävivät kuumina. Poliittisen väännön seurauksena päätettiin, että jokainen maakunta muodostaa oman hyvinvointialueen väestömäärästään huolimatta. Silloin syntyi monta minihyvinvointialuetta, joiden väestöpohja ei riitä lääketieteellisesti laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen hoitoon. Ruotsissakaan ei ole alle 200 000 asukkaan sairaanhoitoalueita. Kun talous sakkaa ja joudutaan etsimään lisäsäästöjä, katseet kohdistuvat keskussairaalaverkostoon. Asiantuntijatkaan eivät tuoneet…

Sisällön loppu

Sisällön loppu