Miia Hämäläinen: Aluevaltuustosta tervehdys
Eloisa tulee järjestämään palveluita paljonkin eri tavalla kuin aiemmin. Leikkauksiakin tulee jatkossa, ikävä kyllä, mutta haluamme pitää Etelä-Savon eloisana seuraavillekin sukupolville.
Esko Lavonen: Hyvinvointialueella tulee toimia yhdessä lapsen parhaaksi
Hyvinvointialueet ovat olleet toiminnassa pian ensimmäisen vuoden ajan. Suomen historian suurin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on ollut haastava ja vaatinut paljon sopeutumista niin työntekijöiltä, päättäjiltä kuin hyvinvointialueen asukkailtakin. Erilaisten byrokraattisten ja taloudellisten haasteiden sekä uusien käytäntöjen rinnalla keskiössä tulee kuitenkin olla hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja turvaaminen. Erityistä huolta herättääkin esimerkiksi kouluterveyskyselyssä 2023…
Antti Pätilä: Sote kuin entisen alokkaan asento
…joka ei korjaamalla parane vaan pitää ottaa alusta alkaen uudestaan. Vai pitääkö? Tämä vanha hokema on tullut mieleen kun olen lueskellut tämän syksyn Hesarin mielipidepalstan kirjoituksia. Näissä kokeneet lääkärit, arvovaltaiset, pääosin eläköityneet sosiaali- ja terveyshallinnon asiantuntijat ja useat poliitikot ovat kovasanaisesti arvostelleet toteutettua sote-uudistusta. En tässä käy kertaamaan esille tulleita (ja jo aiemmin esillä olleita)…
Elina Ketonen: Pitovoima – nykyajan uusi kirosana
Vai onko sittenkään? Hyvinvointialueet kilpailevat keskenään osaavista tekijöistä rajallisilla budjeteilla. Strategiasta sekä henkilöstöön liittyvistä talousluvuista puhuttaessa joka toisen huulilla vilahtavat sanat veto- ja pitovoima. Moni työntekijä kyllä saadaan houkutelluksi solmimaan työsopimuksen palkalla, henkilöstöeduilla, bonuksilla ja henkilökohtaisilla lisillä. Riittävätkö jatkuvat palkankorotukset kuitenkaan sitouttamaan työntekijöitä? On tutkittu, ettei palkka välttämättä edes ole suurin motivaattori ihmisen sitoutumiseen ja…
Birgit Koskela: Huoliani hyvinvointialueelta
Ympärivuorokautisen päivystyksen säilyminen sekä keskussairaalassa että Ratamokeskuksessaaiheuttaa jo nyt suurta huolta. Jokaisen hyvinvointialueen päättäjän tulee omalta osaltaan ollavaikuttamassa päivystyksen säilymiseen kahdessa pisteessä.Kouvolan kaupungissa on lähes 80 000 asukasta ja ikäihmisten määrän kasvaessa päivystyksensäilyminen on erittäin tärkeää jo kustannussyistäkin. Kouvolan seutu on pinta-alaltaan laaja alue ja jo oman kaupungin sisällä päivystykseen on monilla kymmeniä kilometrejä. Suomen…
Aleksi Kurki: Kymenlaakson tulevaisuus turvattava
Kymenlaakson hyvinvointialueella on edessään jännittävä matka kohti tulevaisuutta, ja yksi alueemme suurimmista voimavaroista tällä matkalla ovat nuoret. Nuoret eivät ole ainoastaan tulevaisuuden toivoja, vaan he ovat aktiivisia toimijoita ja päättäjiä omassa hyvinvoinnissaan. Kolme (+ kaksi) pointtia Ensinnäkin, nuorten ääni ja tarpeet ovat ensisijaisen tärkeitä tulevaisuuden suunnittelussa. Nuoret tietävät parhaiten, mitä he tarvitsevat. Siksi on elintärkeää,…
Päivi Löfman: Positiivinen kokemus työstä tuottaa työn iloa
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen palvelustrategiassa 2023-2025 todetaan, että olemme edelläkävijäyhteisö, jonka vuoksi hyvinvointialueellamme on saavutettavat palvelut, Suomen hyvinvoivin väestö ja onnellisimmat työntekijät. Lisäksi palvelustrategian yhtenä painopistealueena on henkilöstöön panostaminen, uskotaan siihen, että hyvinvoiva henkilöstö tekee oikeita asioita oikealla tavalla. Tämän ohella on oleellista hyvä sisäinen ja ulkoinen työnantajakuva ja hyvin johdettu henkilöstöpolitiikka. Työvoiman saatavuus on ollut haaste…
Tuula Lindh: Onko lääkäripula ikuisuuskysymys?
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminta on hyvin riippuvaistalääkäreiden saatavuudesta. 1990-luvun laman aikana seurasi lyhytaikainen pienilääkäreiden työttömyys. Siitä pelästyneenä ryhdyttiin varomaan lääkäreiden lisäkouluttamista. Vuonna 2012 päätettiin lisätä lääkäreiden koulutusta 600:sta koulutuspaikasta 750:een koulutuspaikkaan, mutta koulutuksen lisäys tapahtui vasta 2016. Mutta työvoiman lisäystä tämä alkoi tuottaa 2021 lähtien.Lisäksi noin 100 suomalaista lääkäriä valmistuu vuosittain ulkomailta. Eikö olisiparempi kouluttaa…
Jukka Kopra: Hyvinvointialueilla on vaikutus valtion velkaan
Huoli sote-palveluiden ja rahoituksen riittävyydestä on yleinen riippumatta hyvinvointialueesta. Jonoja riittää ja esim. pääsy hoivapalveluihin on hidastunut. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen jatkuvuus perustuu tasapainoiseen valtiontalouteen, kestävään talouskasvuun ja kaikkien työkykyisten työpanokseen. Näillä periaatteilla Orpon hallitus on laatinut ensimmäisen, vuoden 2024 talousarvionsa. Suomi on saatava kestävään kasvuun ja suomalaisille töitä, jotta valtion kassaan saadaan rahaa, jolla rahoitetaan mm….
Juha Kemppinen: Mitä tehdä rikkinäiselle terveydenhuoltojärjestelmälle?
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen talous on tänä vuonna 30 miljoonaa euroa alijäämäinen. Potilaat jonottavat, hoitoon ei pääse. Työntekijät tuskailevat, että potilaita on liikaa, toiminta on kaoottista, ei ole tarpeeksi resursseja. Johtajat miettivät, miten saada resurssit riittämään. Aikaisemmin kunnat tekivät terveydenhuoltoon valmiiksi alijäämäisen budjetin, joka sitten loppuvuonna lisäbudjetilla kitisten hoidettiin. Tällaista mekanismia ei enää ole. Poliitikot vakuuttavat äänestäjilleen,…
Sisällön loppu
Sisällön loppu