Linda Brandt-Ahde: Päätöksenteko on sosiaalityöntekijän ydintehtävä
| |

Linda Brandt-Ahde: Päätöksenteko on sosiaalityöntekijän ydintehtävä

Hyvinvointialueilla pohditaan lastensuojelun tilannetta; pätevien sosiaalityöntekijöiden saatavuutta ja perustehtävän kirkastamista. Keskusteluja on avattu siitä, mihin sosiaalityöntekijöiden arvokasta aikaa tulee käyttää. Keskeisin tehtävä on lapsen tunteminen ja tapaaminen riittävästi, mihin lastensuojelun asiakkuudessa olevalla lapsella on oikeus. Tätä sosiaalityöntekijän tapaamista ei tule kuitenkaan sekoittaa perhetyöhön, tai sosiaaliohjaukseen, joilla on oma roolinsa. Tämä keskustelu perustehtävästä ja ajankäytöstä on…

Maarit Eskola-Heikkinen: Hoitajapula, lääkäripula ja rahapula!
| |

Maarit Eskola-Heikkinen: Hoitajapula, lääkäripula ja rahapula!

Ja jos hyvinvointialueella saataisiin avoimia virkoja täytettyä eli palkallista henkilökuntaa lisää, niin rahapula vain pahenee. Fakta on kuitenkin se, että asiakkaat (varsinkin ikääntyvät) lisääntyvät ja henkilökuntaa tarvitaan! Yhtälö on mielenkiintoinen. Ja sekin korostaa tosiasiaa, että hyvinvointialueella on löydettävä uusia tapoja tuottaa palveluita. Monituottajuus on melkoisen yleisesti jo strategiaan hyväksytty. Yksityissektorilla nyt vain odotamme, milloin tämä…

Maarit Eskola-Heikkinen: Hyvinvointialueen voimat
| |

Maarit Eskola-Heikkinen: Hyvinvointialueen voimat

Hyvinvointialueen vetovoima ja pitovoima ovat olleet paljon esillä. Suuri haaste on siis osaavan työvoiman saaminen ja pitäminen. Tämä korostuu vielä tulevien vuosien aikana. Nytkin tarvittavien hoitopaikkojen vajaus johtuu työvoimapulasta; se ei siis ole strateginen valinta. Vaikka olisikin rahaa, niin palveluita ei ole, jos tekijät puuttuvat. Hyvinvointialueen kannalta katsottuna nämä voimat liittyvät itse työhön ja työympäristöön….

Maarit Eskola-Heikkinen: Häiriökysyntää vai häiriötarjontaa ja häiriöohjausta?
| |

Maarit Eskola-Heikkinen: Häiriökysyntää vai häiriötarjontaa ja häiriöohjausta?

”Häiriökysyntä tarkoittaa ilmiötä, jossa asiakas saa väärää palvelua, ei saa lainkaan palvelua tai saa vain osittain sitä palvelua, jota hän on tullut hakemaan. Seurauksena on tilanne, jossa apua tullaan hakemaan yhä uudelleen ja uudelleen.”  Näinhän asiaa määritellään. Jo sanana häiriökysyntä on asiakasta syyllistävä. Jos nyt siis on syyttävä sormi kysyjään, niin ainakin kolme sormea osoittaa palvelun…

Maarit Eskola-Heikkinen: Yhteinen päämäärä?
| |

Maarit Eskola-Heikkinen: Yhteinen päämäärä?

Laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille eteläkarjalalaisille joustavasti ja asiakaslähtöisesti. Onko se yhteinen tavoitteemme?  Eli kaikkien kuntalaisten, päättäjien ja alan toimijoiden, niin hyvinvointialueen kun yksityissektorinkin tavoite? Oman 40 vuoden yrittäjäurani aikana olen valitettavasti kokenut, miten yksityissektorin toiminta on koettu lähes uhkana ja kilpailijana. Ainakin siltä se on tuntunut ja onhan siitä käytännön kokemuksiakin. Valitettavasti alueemme silmälääkäriulkoistus…

Maarit Eskola-Heikkinen: Yksityiset palveluntuottajat ovat tärkeä resurssi hyvinvointialueen palvelutarjonnassa
| |

Maarit Eskola-Heikkinen: Yksityiset palveluntuottajat ovat tärkeä resurssi hyvinvointialueen palvelutarjonnassa

Hyvinvointialueen haasteista raha ei ehkä olekaan tulevaisuudessa suurin murhe, vaan henkilöstön riittävyys. Eli se, että palveluita yleensäkin pystytään tarjoamaan ! Tarjoaminen ja järjestäminen ovat eri asia kuin tuottaminen. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä työskentelee paljon yksityissektorilla. On välttämätöntä ottaa tämä resurssi aidosti käyttöön; nythän se on jäänyt hyödyntämättä. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen strategiassa onkin palveluiden sujuvuus huomioiden kumppanuudet ja monituottajuus. Tämä…

Markku Hupli: Hyvinvointialueet ja työterveyshuolto
| |

Markku Hupli: Hyvinvointialueet ja työterveyshuolto

Kun sote-uudistuksen 21 uutta hyvinvointialuetta aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa, vaihtui kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevilla paitsi työnantaja, usein myös työterveyshuollon tuottaja. Vanhastaan sairaanhoitopiirit kuin kunnatkin olivat pääsääntöisesti järjestäneet työntekijöidensä työterveyshuollon omana toimintanaan, joskin eräissä sosiaali- ja terveydenhuollon integroiduissa kuntayhtymissä oli työterveyshuolto joko in-house yhtiönä tai myös kokonaan ulkoistettu. Työterveyshuolto tulee järjestää hyvinvointialueen omalle henkilöstölleen…

Markku Hupli: Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen on hyvinvointialueen vastuulla
| |

Markku Hupli: Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen on hyvinvointialueen vastuulla

Terveydenhuollon kuormitusta voi vähentää huolehtimalla iäkkäiden kuntoutuksesta sekä sairaala- että kotihoidossa. Ikääntyneiden kuntoutuksen vaikuttavuus-asiantuntijaryhmä vetosi, että Orpon hallitusohjelmassa turvattaisiin iäkkäiden kuntoutus omalla ohjelmallaan. Päivystysten ja sairaaloiden ruuhkautuminen johtuu osaltaan iäkkäiden kuntoutuksen viivästymisestä tai puuttumisesta. Sairaalahoitoon joutunut ikäihminen menettää lihasmassaa ja samalla toimintakykyä joka päivä hänen maatessa päivystyksessä tai vuodeosastolla, ellei kuntoutuksesta, mutta myös riittävästä ravitsemuksesta…

Mervi Liimatainen: Myös pikkukunnat tarvitsevat sote-palveluja
| |

Mervi Liimatainen: Myös pikkukunnat tarvitsevat sote-palveluja

Kymenlaakson hyvinvointialueen talous on haasteellisessa tilanteessa. Tulot eivät riitä menoihin. Samaan aikaan pitäisi pystyä kattamaan kertynyttä alijäämää. Vaikea yhtälö, eikä Kymenlaakso ole yksin tällaisessa tilanteessa. Joillakin alueilla menee vielä huonommin. Luonnollisestikin tässä tilanteessa mietitään, mitä palveluja järjestetään uudelleen tai jopa lakkautetaan. Hyvinvointialueen hallitus linjasi jo joulukuussa 2023, että Kymenlaakson 13 terveysasemasta kuusi lakkautetaan. Ensimmäisenä lakkautuslistalla…

Mervi Liimatainen: Odottavan aika on pitkä
| |

Mervi Liimatainen: Odottavan aika on pitkä

Kymenlaakson pelastustoimessa tärkeä rooli on vapaapalokunnilla, jotka usein ensimmäisinä lähtevät alueensa tulipaloa sammuttamaan tai ensivastetehtäviin antamaan apua hädässä olevalle. Kun talo palaa tai sairaskohtaus yllättää, voi odottavan aika olla tosi pitkä, jos apu lähtee kauempaa naapurikunnasta. Valtakunnallisesti on arvioitu, että yhteiskunta hyötyy vapaaehtoisten palokuntien toiminnasta 1,25 miljardia euroa joka vuosi. Hyöty tulee erityisesti pelastettujen ihmishenkien…

Sisällön loppu

Sisällön loppu