Markku Hupli: Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen on hyvinvointialueen vastuulla

Terveydenhuollon kuormitusta voi vähentää huolehtimalla iäkkäiden kuntoutuksesta sekä sairaala- että kotihoidossa. Ikääntyneiden kuntoutuksen vaikuttavuus-asiantuntijaryhmä vetosi, että Orpon hallitusohjelmassa turvattaisiin iäkkäiden kuntoutus omalla ohjelmallaan.

Päivystysten ja sairaaloiden ruuhkautuminen johtuu osaltaan iäkkäiden kuntoutuksen viivästymisestä tai puuttumisesta. Sairaalahoitoon joutunut ikäihminen menettää lihasmassaa ja samalla toimintakykyä joka päivä hänen maatessa päivystyksessä tai vuodeosastolla, ellei kuntoutuksesta, mutta myös riittävästä ravitsemuksesta huolehdita.

Sairaalahoidon jälkeen kuntoutuksen laiminlyönti näkyy avun tarpeen kasvuna, toistuvina päivystyskäynteinä ja sairaalahoitojaksoina – sekä kasvavina kustannuksina. Toimiva ja oikea-aikainen iäkkäiden kuntoutus on avaintekijä, jolla voidaan merkittävästi vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kantokykyyn.

Kuntoutuksen on osoitettu olevan vaikuttavaa sekä hyväkuntoisten että hauraiden ja toimintarajoitteisten, kuten lonkkamurtuman kokeneiden iäkkäiden kohdalla. Kuntoutuksella on merkitystä myös laajemmin: esimerkiksi päiväkeskuksissa toteutettu ryhmäkuntoutus tuo paljon sosiaalisia hyötyjä, vähentää yksinäisyyttä ja ahdistusta sekä laajentaa elinpiiriä. Näistä harmillisesti ollaan luopumassa monin paikoin kustannussyistä.

Suomessa ikääntyvien kuntoutusta ja toimintakyvyn tukea toteuttavat ensisijaisesti hyvinvointialueet, mutta myös Kela, yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt. Kuntoutuksen toimintamallit vaihtelevat kuitenkin alueittain ja palvelujen toteutuminen on satunnaista.

Lienee selvää, ettei hyvinvointipalveluihin käytetty rahoitus voi lisääntyä samassa suhteessa ikääntyneiden määrän kasvun kanssa. Toisaalta kansainvälisiin vertailuihin nojautuen on myös todettava, että Suomi käyttää rahoitusta vanhuspalveluihin suhteessa vähemmän kuin moni muu länsimaa.

Väestöennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden osuus Suomessa kasvaa lähes 26 prosenttiin vuoteen 2030. Samalla yli 85-vuotiaiden ihmisten määrä kasvaa nopeasti. Kuntoutuksen toimintatapoja on välttämätöntä muuttaa ja ottaa käyttöön uusia konsepteja sekä hyödyntää myös yksityistä sektoria. Järjestöjä tarvitaan tarjoamaan kynnyksetöntä apua ja tukea ikääntyneille.

Vauramon ym. (2017) tutkimusten mukaan maksamme kuntoutuksen puutteen vuoksi vuosittain yli puoli miljardia euroa ylimääräisiä kustannuksia. Kuntoutuksen vähäisyys tai puuttuminen ikääntyneen väestön palveluissa on yksi keskeinen ongelma Suomessa (Jansson ym. 2022).

Ikääntyvien tulisi saada yhdenvertaisesti esimerkiksi kuntoutusohjausta, toimintakyvyn arviointeja ja arvioinnin pohjalta toteutettuja yksilöllisiä kuntoutussuunnitelmia sekä niiden toteuttamisia. Kuntoutus ja riittävä toimintakyky liittyvät kaikkeen arjen toimintaan. .

Ikääntyneiden kohdalla erityisiä huomioitavia asioita kuntoutumisessa ovat liikkuminen, kaatumisten ehkäisy, ravitsemus, uni, mielen hyvinvointi sekä sosiaalinen ja fyysinen asuinympäristö. Kuntoutukseen kuuluu myös ikääntyneen toimintaympäristöjen monipuolinen kehittäminen. Kuntoutus ei tue pelkästään kuntoutujaa, vaan on tärkeä osa myös kuntoutujan läheisten hyvinvoinnin edistämistä.

Muistisairaiden ikääntyneiden osuuden kasvaessa tarvitaan muistia tukevaa kognitiivista kuntoutusta. Suomessa on noin 200 000 muistisairasta, joista suurin osa asuu kotonaan. Kotona asuvien muistisairaiden ja heidän omaistensa toimintakyvyn tukeminen onkin tärkeää.

Tuore THL:n tutkimus (2023) tuo esille ikääntyneiden yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteet kotihoidossa. Kotihoidon asiakkaista peräti joka kolmas kokee yksinäisyyttä. Lisäksi joka kuudes asiakas tai hänen läheisensä arvioi, että asiakkaan olisi parempi asua muualla kuin kotona. Tutkijoiden mukaan yksinäisyys sekä päivystyspalveluihin hakeutuminen kertovat todennäköisesti ikääntyneiden turvattomuuden tunteesta ja siitä, ettei oikeanlaista lähiapua ole riittävästi tarjolla ja saatavilla.

Kuntoutuksen uudistamiskomitean, jossa olin jäsenenä ja Eksoten edustajana, mietinnössä (2017) on kolme tärkeää ehdotusta ikääntyvien kuntoutuksen kehittämiseksi:

1. asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallin käyttöönotto kaikkialla Suomessa ikääntyvien palveluissa

2. kotikuntoutuksen käyttöönotto sekä sen lisääminen osaksi asiakas- ja palveluohjausprosessia sekä

3. sotaveteraanien kuntoutuksesta kertyneen osaamisen hyödyntäminen ikääntyvien avokuntoutuksessa.

Vastuu komitean ehdotusten käyttöönotossa on nyt hyvinvointialueilla. Kuntoutusasiat ja kuntoutuksen kehittäminen edellyttävät kansallista koordinaatiota. Olemassa olevat vaikuttavat toimintamallit on saatava leviämään.

Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa korostetaan vaikuttaviksi arvioitujen toimintamallien käyttöönottoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tämä koskee myös kuntoutusta. Orpon hallitusohjelman mukaan järjestöavustuksia osoitetaan kolmannen sektorin ja muun muassa seurakuntien toimijoille kotona asuvien ikäihmisten ja omaishoitajien toimintakyvyn ylläpitämiseksi sekä etsivän että löytävän työn tehostamiseksi.Uuteen, ikääntyneiden hyvinvointiin keskittyvään avustusohjelmaan liittyviä hankeavustuksia voi hakea STEAlta huhti–toukokuussa 2024. Sosiaali- ja terveysministeriö päättää myönnettävistä avustuksista alkuvuodesta 2025.

Markku Hupli

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen varavaltuutettu