Pyry Mattila: Työntekijöihin on panostettava – ilman kustannuksia?
| |

Pyry Mattila: Työntekijöihin on panostettava – ilman kustannuksia?

Kaksi vuotta sitten ennen joulua Etelä-Karjala niitti valtakunnallista mediahuomiota, kun Eksoten henkilökunta sai lahjaksi yhden joulutortun. Koronapaineiden keskellä palkitsemista pidettiin vähäpätöisenä, vaikka tarkoitus oli toki hyvä: kiittää henkilökuntaa.  Kun EKHVA päätti sitten suunnata valtion erillisrahoituksesta siivun henkilökunnan palkitsemiseen yksivuotisjuhlalla, alkoi taas päinvastainen jupina. Tämä summa olisi nyt pitänyt käyttää alueen perustoimintaan – mitä tosin ei…

Päivi Löfman: Etäpalvelut ovat lisääntyneet – Miten olisi lähipalvelu?
| |

Päivi Löfman: Etäpalvelut ovat lisääntyneet – Miten olisi lähipalvelu?

Digitaalisuus, videotapaamiset, etävastaanotot ja sähköiset palvelut ovat lisääntyneet. On sanottu, että etäpalvelut ovat tulleet jäädäkseen ja ne mahdollistavat useamman asiakastapaamisen päivässä kuin lähikontaktissa. Hyvinvointialueiden säästövelvoitteet ovat kasvaneet, joten on panostettu digipalveluihin. Sähköisten palveluiden välityksellä varaamme sosiaali- ja terveydenhuollossa tapaamisajan, olemme etävastaanotolla, keskustelemme hoitohenkilökunnan kanssa, saamme hoito-ohjeita ja mahdollisesti seuraavan vastaanottoajan. Tuliko kaikki varmasti ymmärrettyä, vaikka…

Päivi Löfman: Hoitotyöntekijät keskiöön taloudellisesti haastavina aikoina
| |

Päivi Löfman: Hoitotyöntekijät keskiöön taloudellisesti haastavina aikoina

Tiukentuvat budjetit ja haasteet ovat arkipäivää monilla hyvinvointialueilla. Hoitotyöntekijöiden työhyvinvointi ja siihen panostaminen on tärkeää siksi, että se on keskeinen tekijä hoidon laadussa ja potilasturvallisuudessa. Lisäksi se vaikuttaa suoraan potilaiden tyytyväisyyteen ja hyvinvointiin. Siksi on oleellista nostaa hoitotyöntekijöiden jaksaminen keskiöön juuri taloudellisesti haastavina aikoina. Hoitotyöntekijät voivat kohdata paineita ja haasteita hoitotyön arjessa, kuten esimerkiksi stressiä,…

Päivi Löfman: Myönteinen palaute kehittämisen lähtökohdaksi
| |

Päivi Löfman: Myönteinen palaute kehittämisen lähtökohdaksi

Rehellistä ja kriittistä palautetta tarvitaan, jotta toimintatavat, toimintamallit, arkirutiinit ja työtavat kehittyvät. Täten myös asiakkaiden saama hoidon laatu paranee. Yleensä ajatellaan, että vain kriittisen ja mahdollisesti negatiivisen palautteen avulla toiminnat ja toimintatavat kehittyvät terveydenhuollossa. Voisiko myös myönteinen palaute olla lähtökohta toimintojen kehittämiselle? Etelä-Karjalan hyvinvointialueen asukkaat olivat tyytyväisiä ja antoivat myönteistä palautetta muun muassa päivystyksestä, ensihoidosta,…

Päivi Löfman: Opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan
| |

Päivi Löfman: Opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan

Etelä-Karjalan hyvinvointialueellamme viime aikoina käyty sairaalaverkkokeskustelu on ollut vilkasta ja tarkoituksenmukaista. Tämä liittyy myös aluevaltuuston strategisiin linjauksiin eli palveluverkkopäätökseen oleellisesti. Laajan päivystyksen sairaala on ydinkysymys alueemme elinkeinopolitiikalle. Lopulta kysymys on hoitohenkilöstön riittävyydestä ja veto- ja pitovoimasta. Tosiasia on, että hyvinvointialueellamme iäkkäiden määrä kasvaa ja toisaalta lapsiluku pienenee. Iäkkäiden määrän kasvu merkitsee jatkuvaa ja lisääntyvää palvelutarpeen…

Päivi Löfman: Positiivinen kokemus työstä tuottaa työn iloa
| |

Päivi Löfman: Positiivinen kokemus työstä tuottaa työn iloa

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen palvelustrategiassa 2023-2025 todetaan, että olemme edelläkävijäyhteisö, jonka vuoksi hyvinvointialueellamme on saavutettavat palvelut, Suomen hyvinvoivin väestö ja onnellisimmat työntekijät. Lisäksi palvelustrategian yhtenä painopistealueena on henkilöstöön panostaminen, uskotaan siihen, että hyvinvoiva henkilöstö tekee oikeita asioita oikealla tavalla. Tämän ohella on oleellista hyvä sisäinen ja ulkoinen työnantajakuva ja hyvin johdettu henkilöstöpolitiikka. Työvoiman saatavuus on ollut haaste…

Päivi Löfman: Sairaanhoitaja alansa asiantuntijana
| |

Päivi Löfman: Sairaanhoitaja alansa asiantuntijana

Sairaalaverkkokeskustelu on ollut vilkasta ja tarkoituksenmukaista Etelä-Karjalan hyvinvointialueella. Laajan päivystyksen sairaala on ydinasia alueemme palvelutarpeelle. Iäkkäiden määrän kasvu merkitsee jatkuvasti lisääntyvää palvelutarpeen voimakasta nousua. Ikääntyvän väestön hoitamiseen tarvitaan lähitulevaisuudessa tuhansia hoitotyöntekijöitä. Sosiaali- ja terveysalalla haasteina ovat hoitohenkilöstön riittävyys palvelutarpeeseen nähden, veto- ja pitovoima, hoitajamitoitus ja tavoite nopeuttaa hoitoon pääsyä. Eläkeläisten työpanos ja työuran joustavuus palkkauksen…

Saara Kiventöyry: Ajatuksia perusterveydenhuollosta
| |

Saara Kiventöyry: Ajatuksia perusterveydenhuollosta

Perusterveydenhuollon vahvistaminen, ja sen kautta kulujen hillitseminen, on yksi Kymenlaakson hyvinvointialueen päätavoitteista. Väestövastuumalli, tiimimalli ja aluemalli ovat ainakin olleet työskentelytapoja, joita olen itse terveyskeskuslääkäriurallani (2004-2017) Kymenlaaksossa päässyt kokeilemaan. Avainasiakkuuksiakin annettiin palveluja paljon käyttäville jossain kohtaa. Kaikki mallit toimivat, kunhan lääkäreitä oli tarpeeksi. Malleissa keskeistä on, että lääkäri ja hoitajat tuntevat potilaansa ja toisin päin. Pitkät…

Saara Kiventöyry: Kymenlaakson alueellisesta hyvinvointiraportista
| |

Saara Kiventöyry: Kymenlaakson alueellisesta hyvinvointiraportista

Viime aluevaltuustossa käsitelty hyvinvointiraportti on alueemme laatuaan toinen ja tämän valtuuston viimeinen. Itse olen saanut olla hyte-lautakunnan jäsen tämän kauden. Hyte-lautakunnan kokoukset ovat aina olleet erittäin hyvin koostettuja ja valmisteltuja, kuten tämä raporttikin. Vuoden 2024 hyvinvointiraportti on koostettu aluevaltuuston strategian mukaisten painopisteiden mukaan. Verrattuna edelliseenkin vuoteen päihteiden käytön takia edelleen kuolee kymenlaaksolaisia enemmän kuin suomalaisia…

Saara Kiventöyry: Liikkumattomuuden hinta
| |

Saara Kiventöyry: Liikkumattomuuden hinta

Elämme yltäkylläisyydessä ja ruokakaupassa on mahdotonta asioida ohittamatta herkku – ja karkkihyllyjä. Liikkuminen on monella liian vähäistä, töihin mennään autolla, kaupassa käydään autolla, harrastuksiin mennään autolla. Jatkuva kiireen tunne aiheuttaa sen, ettei mietitä ruokavaliota, kunhan jotain syödään. Samasta syystä koetaan, että ei ole myöskään aikaa liikkua. Jo syntyneet fyysiset vaivat koetaan esteenä liikkumiselle. UKK-instituutti on…

Sisällön loppu

Sisällön loppu