Pyry Mattila: Hyvinvointialueet tiukassa paikassa
Hyvinvointialueilla on paljon pelissä. Alueiden ensimmäisen vuoden alijäämiä paikattiin äsken valtion pussista lisäleikkauksilla ja veronkorotuksilla, kun budjetoitu summa ylittyi n. 500 miljoonalla eurolla.
Nyt toinen vuosi on käynnissä. Varsinais-Suomessa arvioidaan alijäämän tuplaantuvan ennakoidusta 85 miljoonasta 165 miljoonaan. Vastaavasti Vantaa-Keravan hyvinvointialue pyytää valtiovarainministeriöstä lisärahoitusta 148 miljoonaa. Ja muut alueet painivat saman ongelman kanssa, EKHVA mukaanlukien.
Hikeä pyyhitäänkin valtiovarainministeriössä. On mahdollista, että alueiden toinenkin toimintavuosi ylittää selvästi budjetoidun – pahimmillaan 1,7 miljardilla (HS 8.5.). Epätasapaino on perintöä monesta eri tekijästä (palkkaharmonisaatio ja -ratkaisu, kuntien alibudjetointi, hinnankorotukset), mihin alueiden on ollut vaikea vaikuttaa.
Alijäämien ongelmat eivät heijastu vain valtion talouteen. Etelä-Karjalassa ne voivat esimerkiksi vaikuttaa uuden Armilan investointiin, mikä katetaan lainarahalla. Laina pitäisi pystyä myös maksamaan pois, eli tekemään vuosien ajan ylijäämää nykyisen merkittävän alijäämän sijasta. Haastetta on, mutta Armila saatakoon.
Soten rahoitusmallissa toki kannustetaan välttämään budjettivajetta rangaistuksen uhalla. Alue joutuu ’erityismenettelyyn’, jos se ei pysty kattamaan syntyneitä alijäämiään. Menettelyssä ministeriö sanelee säästökohteet, ja lisäksi uhkana on alueen yhdistäminen toiseen.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että lähes kaikki alueet joutuvat erityismenettelyyn v. 2026 mennessä. Silloin menettelyn uhka laimenee: ketä rangaistaan ja millä perustein? Voidaanko kaikilta alueilta ottaa lopullinenkin valta tehdä omat päätökset?
Niin tai näin, hyvinvointialueidemme onnistuminen tulee ratkaisemaan muiden yhteiskunnan sektorien tilan hengittää. Budjettien ylitys vuosittain sadoilla miljoonilla on muusta tärkeästä pois.
Uskon, että pääsemme tasapainoon ajan kanssa. Säästömahdollisuuksista kertovat esimerkiksi alueelliset hintaerot palveluiden tuottamisessa. Soten rahoitusmalliakin kyllä muutetaan, jolloin rahoituksessa olisi tärkeää palkita väestön terveyden parantumisesta. Ja lopuksi olisi virkistävää, että voisimme tilanteen helpottaessa keskittyä rahan sijasta enemmän siihen, miten tuottaisimme kansalaisille lisää terveyshyötyä.
Pyry Mattila
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen valtuutettu