Päivi Löfman: Hoitotyöntekijät keskiöön taloudellisesti haastavina aikoina

Tiukentuvat budjetit ja haasteet ovat arkipäivää monilla hyvinvointialueilla. Hoitotyöntekijöiden työhyvinvointi ja siihen panostaminen on tärkeää siksi, että se on keskeinen tekijä hoidon laadussa ja potilasturvallisuudessa. Lisäksi se vaikuttaa suoraan potilaiden tyytyväisyyteen ja hyvinvointiin. Siksi on oleellista nostaa hoitotyöntekijöiden jaksaminen keskiöön juuri taloudellisesti haastavina aikoina.

Hoitotyöntekijät voivat kohdata paineita ja haasteita hoitotyön arjessa, kuten esimerkiksi stressiä, väsymystä, kiirettä, ylityötä, eettistä kuormitusta, riittämättömyyden tunnetta ja aliarvostusta. Nämä voivat johtaa virheisiin ja heikentää potilasturvallisuutta. Monesti henkilöstöresurssit ovat niukat ja lisääntynyt työkuormitus alentaa työtyytyväisyyttä ja johtaa jopa ammatin vaihtoon. Tämä ei pelkästään liity hoitotyöntekijöiden itsensä työssä jaksamiseen vaan vaikuttaa potilaiden saamaan hoitoon. On oleellista ottaa tämä huomion resurssien niuketessa ja potilaiden odotusten kasvaessa.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on tavoitteena luonnollisesti hoitohenkilöstön työhyvinvointi. Se tarkoittaa yleensäkin riittävää koulutusta, kohtuullista työkuormaa ja sen hallintaa, joustavia työaikoja sekä mahdollisuutta ammatilliseen kehittymiseen. Olen sitä mieltä, että avoin viestintä organisaation taloudellisesta tilanteesta on ollut oleellista. Kun on kerrottu haasteista ja tulevaisuuden näkymistä, se on lisännyt luottamusta ja tiimihenkeä.

On yleensäkin katsottu, että koulutus ja ammatillinen kehitys ovat tärkeitä investointeja. Tällöin hoitotyöntekijät tuntevat itsensä arvostetuiksi ja motivoituneiksi. Ratkaisuina on tarjota myös stressinhallintakoulutusta, työnohjausta ja joustavia työaikoja henkilökohtaisen elämän tasapainottamiseksi. Palkkaus on myös yksi tekijä, ja pienetkin tunnustukset yleensä lisäävät sitoutumista.

Hoitotyöntekijöiden työhyvinvoinnin tukeminen taloudellisesti haasteellisina aikoina ei tarkoita pelkästään suuria investointeja. Pienilläkin toimilla voidaan saada aikaan positiivisia muutoksia työhyvinvointiin. Tavoitteena on sellaiset resurssit, että voi tehdä työtä hyvin. Toimenpiteitä ovat olleet riittävä henkilöstömäärä, kohtuulliset työajat, avoin viestintä ja kulttuuri, jossa voi vapaasti tuoda esiin huolia ja kehittämisideoita. Mielestäni tämä yhteiseen hiileen puhaltaminen ja tiimityöskentely on erityisen tärkeää haasteellisina aikoina. Hoitotyöntekijöiden kuunteleminen ja heidän ajatustensa huomioiminen päätöksenteossa auttavat löytämään kestäviä ratkaisuja. Se parantaa myös työilmapiiriä ja sitoutumista.

Työhyvinvointikyselyt, Mitä kuuluu -tutkimus on osoittanut työhyvinvoinnin parantuneen neljän vuoden aikana Etelä-Karjalan hyvinvointialueella. Tulevat muutokset, työtehtävän siirrot ovat aiheuttaneet epävarmuutta. Toisaalta henkilöstön osaamista ja tehokkaampaa käyttöä hiotaan jatkuvasti.

Panostaminen hoitohenkilökuntaan on investointi terveydenhuoltojärjestelmämme tulevaisuuteen. Kustannustehokkuus näkyy yleensä sairauspoissaolojen vähenemisenä, alhaisempana henkilöstön vaihtuvuutena ja parempana hoidon laatuna. Mielestäni hyvinvoiva hoitotyöntekijä on vakuus siitä, että potilaat saavat laadukasta hoitoa. Pienet panostukset maksavat itsensä takaisin. Näinä haasteellisina aikoina on aika panostaa hoitotyöntekijöiden jaksamiseen enemmän kuin koskaan.

Päivi Löfman

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen varavaltuutettu

Terveystieteiden tohtori, filosofian tohtori