Pyry Mattila: Koululääkäreille aikaa hoitaa eniten tarvitsevia
Terveydenhuoltomme kohtaa suuren haasteen seuraavan vuosikymmenen aikana. Väen vanhetessa on raha sekä työvoima erittäin tiukoilla. Ja kaikki samaan aikaan, kun maksajia on entistä vähemmän.
Tulemme tarvitsemaan kipeästi työn uudelleenjakoa. Kuvaan esimerkinomaisesti tällaisesta tilanteesta kouluterveyslääkärin tarkastukset: miten käyttäisimme ajan tehokkaammin?
HS uutisoi kuukausi sitten, että merkittävä osa Helsingin lapsista ei ole saanut lakisääteisiä koululääkärin terveystarkastuksia. Kaupunkia uhkaa jatkossa uhkasakko.
Ongelmana on kuitenkin kaupungin työvoimapula. Lääkäreitä siirrettäisiin muualta terveystarkastuksiin sairauksien hoidon kustannuksella – tai sitten ostetaan kalliilla vuokralääkäreitä hukaten hoidon jatkuvuuden edut. Krooninen pula vaivaa myös Etelä-Karjalaa.
Toisaalta onhan lääkäritarkastuksissa lopulta kyse tärkeästä osasta lasten terveyttä ja ennaltaehkäisyä?
Asia ei ole näin yksinkertainen.
Lääkärilehtien sivuilla on käyty erinomaista tieteellistä keskustelua (mm. Silja Kosola) asiasta. Yhteenvetona on, että lääkärin kouluterveystarkastusten hyötyjen tieteellinen näyttö on epäselvää.
Koululääkärien työ on nyt valtaosin pelkistynyt (1., 5. ja 8. lk) terveystarkastuksiin. Kyselytutkimusten mukaan muut koulujen ammattilaiset kokevatkin koululääkärin roolin etäisenä ja kiireisenä terveystarkastusten toteuttajana.
Käyttämällä rajallista lääkärityövoimaa seulonnoista selviämiseen, jää yksinkertaisesti vähemmän aikaa oikeasti apua tarvitsevien auttamiseen.
On kuvaavaa, että ennen aluevaaleja HS:n vaalikoneessa valtaosa halusi lapsille vielä lisää terveystarkastuksia, mikä on toki ymmärrettävää. Se ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua lääketieteellisen tutkimustiedon suhteen, eikä huomioi nykyistä tilannekuvaa. En sitä itse kannata.
Koululääkärinä työskennellessäni olen aiemmin todennut, että kouluissa on huippuluokan terveydenhoitajat. He tuntevat lapset pidemmältä ajalta lääkäriin verrattuna ja ovat erinomaisen kykeneviä tunnistamaan ongelmakohtia, sekä ohjaamaan lapsen tarvittaessa koululääkärin luo.
En ehdota, että lääkäritarkastukset kokonaan poistettaisiin, vaan että luottaisimme enemmän terveydenhoitajien ammattitaitoon hoitoon ohjauksessa, ja keskittäisimme lääkärien työpanosta enemmän eniten tarvitsevien auttamiseksi.
Heidän, joista olemme viime viikkoina lukeneet mediasta.
On hyvä muistaa, että lainsäädäntö velvoittaa tekemään lakisääteiset terveystarkastukset, minkä vuoksi meillä ei ole mahdollista lähteä sooloilemaan asiassa.
Lait eivät kuitenkaan ole ylhäältä annettuja, vaan niitä on pystyttävä arvioimaan kriittisesti. Asia vaatii siis kansallista punnitsemista asiantuntijoiden ja poliitikkojen toimesta. Ilman toimenpiteitä henkilökunta ei tule yksinkertaisesti riittämään.
Lasten hyvinvointi ja terveys on minulle kahden lapsen isänä kaikkein tärkeintä maailmassa.
Ja se onkin koko jutun pointti.
Jakamalla työtä uudelleen koululääkäreillä olisi mahdollisuus keskittyä enemmän apua tarvitsevien lasten hoitoon – tiiviissä yhteistyössä muiden koulun ammattilaisten kanssa.
Pyry Mattila
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen valtuutettu (kok.)
Lääkäri (LL) ja Master of Public Health (MPH)