Kokoomus ja RKP vaaliliittoon Kymenlaakson aluevaaleissa
| |

Kokoomus ja RKP vaaliliittoon Kymenlaakson aluevaaleissa

Kokoomus ja Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP) ovat solmineet vaaliliiton 13.4.2025 käytäviin aluevaaleihin Kymenlaakson alueella. Ehdokaslistan koko on 1,25 kertaa valittavien aluevaltuutettujen (59 valtuutettuja) määrä, eli 73 ehdokasta. Vaaliliiton tavoitteena on asettaa täysi lista. Kaakkois-Suomen Kokoomuksen piirin puheenjohtaja Jussi Virsunen on tyytyväinen vaaliliittoon ja pitää ratkaisua hyvänä molempien puolueiden näkökulmasta.”Kahden hallituspuolueen vaaliliitto ja yhteistyö hyödyntää kaikkia äänestäjiämme ja takaa…

Kokoomus-RKP:n aluevaltuustoryhmä päätti hyvinvointialueen paikkajaosta: Christa Carpelan Kymenlaakson aluevaltuuston puheenjohtajaksi ja Elina Inkeroinen-Lalu aluehallituksen varapuheenjohtajaksi 
| |

Kokoomus-RKP:n aluevaltuustoryhmä päätti hyvinvointialueen paikkajaosta: Christa Carpelan Kymenlaakson aluevaltuuston puheenjohtajaksi ja Elina Inkeroinen-Lalu aluehallituksen varapuheenjohtajaksi 

Kymenlaakson hyvinvointialueen Kokoomus-RKP:n aluevaltuustoryhmä päätti sunnuntaina 18.5. yksimielisesti esityksistä alkavan aluevaltuustokauden luottamustehtäviin.   Aluevaltuuston puheenjohtajaksi esitetään kouvolalaista Christa Carpelania, joka on kuluvalla aluevaltuustokaudella ollut aluehallituksen jäsen. Carpelan on myös Kouvolan kaupunginvaltuutettu.   Aluehallituksen 1. varapuheenjohtajaksi jatkamaan esitetään haminalaista Elina Inkeroinen-Lalua. Inkeroinen-Lalu on toiminut samassa hyvinvointialueen luottamustehtävässä myös kuluvalla valtuustokaudella ja on myös Haminan kaupunginvaltuutettu.  …

Kymenlaakson hyvinvointialueen näkymät vuodelle 2023

Talousarviovuosi 2023 tulee Kymenlaakson hyvinvointialueella olemaan kriittinen. Kriittinen palveluiden tuottamisen näkökulmasta sekä kriittinen talouden näkökulmasta. Talousarviomme lähtökohtana on hyvinvointialuelain vaatimukset ja valmistelemamme aluestrategian painotukset. Kun talous on erittäin kireä, niin talousarvion sisälle on asetettu säästötavoitteita. Säästöjen toteutuminen on siis erittäin tärkeää, varsinkin kun tiedämme että mm. hoitajamitoitusten muuttuminen tuo selkeitä kustannuspaineita. Palvelujen vaikuttavuuteen ja oikea-aikaisuuteen…

Lauri Eerola: Hyvinvointialueet eivät vielä ole valmiita
| |

Lauri Eerola: Hyvinvointialueet eivät vielä ole valmiita

Hyvinvointialueet ovat toimineet alkuvalmistelujen jälkeen kohta vuoden ja voidaan perustellusti sanoa, että valmista ei ole vielä vähään aikaan. Se, miten hyvinvointialueet muodostuivat, oli pitkän työn tulos. Erilaisia malleja järjestää palvelut kokeiltiin ja valmisteltiin monien vuosien aikana useita ja aina valmistelut vuoroin törmäsivät erilaisiin esteisiin ja ongelmiin. Jossain kohtaa maakuntamalli ts hyvinvointialueet nousivat vaihtoehdoksi vahvojen kuntien…

Liisa Heikkinen: Tasapainoa päätöksenteossa ja turvallisuudessa
| |

Liisa Heikkinen: Tasapainoa päätöksenteossa ja turvallisuudessa

Hyvinvointialueet ovat saapuneet muuttamaan terveys- ja sosiaalipalveluiden maisemaa Suomessa. Niiden tavoitteena on tarjota kansalaisille entistä parempaa ja saumattomampaa palvelua, mutta miten tämä toteutuu erityisesti mielenterveyspotilaiden ja kuntoutujien kohdalla? Kodinomainen asuminen ja turvallisuus ovat keskeisiä tekijöitä, kun puhumme mielenterveyspotilaiden ja kuntoutujien hyvinvoinnista. Hyvinvointialueiden onkin varmistettava, että nämä henkilöt saavat tarvitsemaansa tukea ja hoitoa, mutta samalla heidän…

Lilla Saaristo: Hyvinvointialueen ja koulun on yhdistettävä voimansa lasten hyväksi
| |

Lilla Saaristo: Hyvinvointialueen ja koulun on yhdistettävä voimansa lasten hyväksi

Suomen tulevaisuus lepää lasten ja nuorten hyvinvoinnin varassa. Koulujen rooli on tässä ratkaiseva, mutta pelkkä koulu ei riitä.  Lasten hyvinvointierot kasvavat, ja yhä useampi nuori kamppailee ahdistuksen, yksinäisyyden ja muiden haasteiden kanssa. Näiden ongelmien ennaltaehkäisyssä avainasemassa ovat hyvinvointialueet, jotka voivat tiivistää yhteistyötään koulujen kanssa ja hyödyntää SchoolWell-hankkeen tarjoamia ratkaisuja.  Nämä ratkaisut yhdistävät oppimisen ja hyvinvoinnin…

Lilla Saaristo: Lapsuus on turvattava – uuden hyvinvointineuvolan aika on nyt
| |

Lilla Saaristo: Lapsuus on turvattava – uuden hyvinvointineuvolan aika on nyt

Kun kuntien palveluita siirrettiin alueellisiksi, ja myöhemmin hyvinvointialueille, lapsen ja perheen näkökulma jäi vaille riittävää huomiota. Tutkimustiedon valossa tiedämme, että ennakointi ja varhainen tuki ovat keskeisiä lasten hyvinvoinnin kannalta. Mitä aiemmin resursseja sijoitetaan lapsuuteen, sitä parempi on tulevaisuuden ennuste. Yhteistyö ja toimivat rakenteet ovat avainasemassa, kun hyvinvointialueen palvelurakenteita räätälöidään uudella, erityisesti taloudellisesti kestävämmällä tavalla. Mielestäni…

Lilla Saaristo: Äly hoi – missä olet, kun lapset ja perheet tarvitsevat apua? 
| |

Lilla Saaristo: Äly hoi – missä olet, kun lapset ja perheet tarvitsevat apua? 

Lastensuojelun keskusliiton tiedote (29.1.2025) tuo esiin karun taloudellisen totuuden: varhainen tuki toimii ja säästää rahaa, mutta Suomi panostaa edelleen aivan liian myöhään tuleviin, kalliisiin korjaaviin palveluihin.  On järjetöntä, että lastemme auttaminen tapahtuu viiveellä ja maksaa siksi moninkertaisesti enemmän. Kuinka voimme hyväksyä sen, että vasta kriisin synnyttyä rahaa löytyy, mutta ennaltaehkäisyyn sitä ei muka ole? Tämä…

Linda Brandt-Ahde: Hyvinvointialue tarvitsee hyvää johtajuutta
| |

Linda Brandt-Ahde: Hyvinvointialue tarvitsee hyvää johtajuutta

Työelämässä väistämättä kohtaa monenlaista johtajuutta. Työyhteisön toimijuus rakentuukin johtajuuden kautta. Elämme hyvinvointialueella haastavia aikoja, jolloin katse on käännettävä perusasioihin ja niiden uudistamiseen strategian mukaisesti. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen henkilöstön ollessa strategisena kärkenä on välttämätöntä keskittyä henkilöstön hyvinvoinnin kannalta oleellisimpaan hyvinvointialueen jokaisella tasolla. Johtaminen on avain menestykseen. Hyvinvointialuejohtajamme ansaitsee eritystä kiitosta vahvasta ja innostavasta johtamisesta haastavassa tilanteessa. Hyvä…

Linda Brandt-Ahde: Lastensuojelun resurssit tulee kohdentaa oikein
| |

Linda Brandt-Ahde: Lastensuojelun resurssit tulee kohdentaa oikein

Lastensuojelun tila on noussut valtakunnallisesti keskusteluun Joensuussa tapahtuneen järkyttävän 4-vuotiaan pojan surman johdosta. Pieni 4-vuotias poika kuoli julmalla tavalla, joka ei saa koskaan toistua. Keskustelua käydään lastensuojelun resursseista ja sosiaalityöntekijöiden saatavuudesta. Lastensuojelun kustannukset ovat vuosittain noin 1,2 miljardia euroa, joista 73 % kohdentuu sijaishuoltoon. Painopiste on siis väärä; lapsia ja perheitä ei auteta oikea-aikaisesti ja…

Sisällön loppu

Sisällön loppu