Lauri Eerola: Hyvinvointialueet eivät vielä ole valmiita

Hyvinvointialueet ovat toimineet alkuvalmistelujen jälkeen kohta vuoden ja voidaan perustellusti sanoa, että valmista ei ole vielä vähään aikaan.

Se, miten hyvinvointialueet muodostuivat, oli pitkän työn tulos. Erilaisia malleja järjestää palvelut kokeiltiin ja valmisteltiin monien vuosien aikana useita ja aina valmistelut vuoroin törmäsivät erilaisiin esteisiin ja ongelmiin.

Jossain kohtaa maakuntamalli ts hyvinvointialueet nousivat vaihtoehdoksi vahvojen kuntien sijalle ja siinä ohella järjestämisvastuu eli ”kuka palvelut järjestää?”, tyyppiset kysymykset hiersivät ja pohdituttivat päätöksentekijöitä. Nyt voimassa oleva malli valmisteltiin sitten viimein Marinin hallituksen aikana ja sen mallin pohjalta toteutetaan ja rakennetaan nyt meille kaikille niin tärkeät sosiaali- ja terveyshuollon palvelut sekä pelastustoimen palvelut.

Keskustelu turuilla, toreilla ja kahvipöydissä varmaan jatkuu hamaan tappiin asti, että mikä olisikaan ollut se paras malli palveluiden järjestämiseksi. Tällä nyt mennään ja tämän pohjata palveluita nyt järjestetään mutta samalla myös kehitetään ja parannetaan. Valmistahan tästä ei vielä siis ollut tullut.

Hyvien ja tarkoitustenmukaisten palveluiden toteuttamisen ohella hyvinvointialueiden tulisi pitää huolta palvelujen kustannuksista. Jaettavaa rahaa ei ole yllin kyllin ja riittävän hyvät tai mieluummin vielä paremmat palvelut tulisi toteuttaa niin, että kustannukset eivät karkaa. Siinäpä haastetta nykyisessä maailmantilanteessa ja huoltosuhteessa riittää. Se, että onko hyvinvointialueilla kustannusten karkaamista hillitsevä vaikutus vai ei ole tiedossa ja siitä on kuultu erilaisia arvioita.

Lyhyesti sanottuna siis hyvinvointialueet toteuttavat lakisääteiset palvelut ja raha tähän tulee valtion kautta. Tässä kohtaa tullaankin sitten siihen kysymykseen, että onko lainsäädäntökään hyvinvointialueuudistuksen osalta ajan tasalla? Mielestäni ei ole.

Uudistuksen myötä lainsäädäntöön on jäänyt vielä päällekkäisyyksiä ja samat velvoitteet hoitaa joitakin palveluita on vielä myös kunnilla ja nyt hyvinvointialueilla – tai ainakaan ihan selvää ei ole kumpi puoli hoitaa. Tämä päällekkäisyys tulee ilmi mm erilaisten sosiaali- ja terveysalan sektorilla toimivien yhdistysten toiminnassa.

Rahoitusta toiminnalle saadaan parhaissa tapauksissa kunnalta ja hyvinvointialueelta, mutta huonommassa tapauksessa ei kummaltakaan. Näiden yhdistysten työtä ei voi väheksyä ja heidän tuottamat palvelut ovat keskeisessä roolissa tuottaa juurikin niitä hyvälaatuisia palveluita kustannustehokkaasti. Toivoisin tähän pikaista selkeytystä lainsäädännön kautta, ettei näiden yhdistysten tarvitsisi elää epätietoisuudessa. Hyvinvointialueilta ja alueen kunnilta nykyinen tilanne vaatii tarkkaa koordinaatiota ja keskustelua sekä yhteistyötä, mikä sekin vie aikaa ja kuluttaa tärkeitä resursseja.