Kymenlaakson hyvinvointialueen näkymät vuodelle 2023

Talousarviovuosi 2023 tulee Kymenlaakson hyvinvointialueella olemaan kriittinen. Kriittinen palveluiden tuottamisen näkökulmasta sekä kriittinen talouden näkökulmasta.

Talousarviomme lähtökohtana on hyvinvointialuelain vaatimukset ja valmistelemamme aluestrategian painotukset. Kun talous on erittäin kireä, niin talousarvion sisälle on asetettu säästötavoitteita. Säästöjen toteutuminen on siis erittäin tärkeää, varsinkin kun tiedämme että mm. hoitajamitoitusten muuttuminen tuo selkeitä kustannuspaineita. Palvelujen vaikuttavuuteen ja oikea-aikaisuuteen keskittyminen antaa tässä varmasti parhaan lopputuloksen.

Kehittämispanoksista hyvin suuri osa kohdistuu palvelujen ostoihin. Tavoitteenamme on, että palveluissa varmistetaan riittävä oma tuotanto siten, että oman tuotannon ja ostettavan tuotannon kilpailukykyisyys turvataan. Erityisesti oman tuotannon osalta meillä pitää olla tarkat laskennat toimintojen kaikista kustannuksista, jotta tiedämme toiminnan vaatimukset ja hintatason. Useilla palvelusektoreilla yritysten ja kolmannen sektorien toiminnot ovat hyvinkin kilpailukykyisiä. Kaiken lisäksi tarvitsemme kaikkia toimijoita toteuttamaan yhteistä asiaamme.

Palvelujen uudet tuotantotavat ovat tärkeitä kehittämisen kohteita. Hoitoketjun nopeuttaminen on mahdollista, kun osa palveluista on saatavissa helpommin esim. tietokoneen tai puhelimen kautta. Yksityiset palveluntarjoajat ovat tässä toiminnassa olleet selkeitä tiennäyttäjiä.

Ennaltaehkäisevällä toiminnalla on merkittävä rooli varhaisessa palvelutarpeen tunnistamisessa ja vaativimpien palvelutarpeiden vähenemisessä. Lasten ja perheiden palveluihin olemme rakentamassa koko hyvinvointialueen kattavaa perhekeskusverkostoa. Näiden palvelujen kehittäminen tulee olla keskiössä. Myös nopeasti ikääntyvä väestörakenne Kymenlaaksossa vaatii erityistä huomiota ja meidän on lisättävä tänne ennaltaehkäiseviä ja kevyempiä palveluja. Kokoomuksen aluevaltuustoryhmä on jättänyt aloitteen ikäihmisten neuvonta- ja neuvolapalvelujen selvittämisestä. Vanhentuvassa maakunnassamme tämä toimintatapa edistää ikäihmisten toimintakyvyn turvaamista, ja toiminnasta syntyviä kuluja saamme katettua raskaampien palvelujen kustannussäästöinä.

Hyvinvointialueen nojaa hyvin pitkälle rahoituspanoksen riittävyyteen. Näin alkuvuodesta näyttää siltä, että ilman lisärahoitusta ei Kymenlaakson hyvinvointialue voi taata lain vaatimaa peruspalvelua eikä pysty vastaamaan muutettuihin lisävelvoitteisiin mm. hoitajamitoituksen tai hoitoonpääsyn osalta. Ratkaisuvalta on nyt poliittisten päättäjien käsissä.