Jutta Hartikainen: Tasa-arvo ja ihmisoikeudet huomioitava myös hyvinvointialueen päätöksenteossa
| |

Jutta Hartikainen: Tasa-arvo ja ihmisoikeudet huomioitava myös hyvinvointialueen päätöksenteossa

Hyvinvointialueella on edessään isoja päätöksiä muun muassa palveluverkkoon liittyen. Rahaa on annettu palvelujen järjestämiseksi sellainen määrä, että se ei riitä pitämään yllä nykyistä palveluverkkoa, vaan sekä palveluista että niiden fyysisistä sijainneista pitää karsia. Karsiminen on lopulta se helppo ratkaisu, sillä karsimista parempaan lopputulokseen päästäisiin sillä, että ajateltaisiin koko palvelurakenne ja palveluverkko uusiksi eli mitä, miten,…

Jerena Juutilainen: Yhteinen turvamme, yhteinen vastuumme
| |

Jerena Juutilainen: Yhteinen turvamme, yhteinen vastuumme

Sote-uudistuksen myötä pelastustoimi siirtyi osaksi hyvinvointialueen toimintaa ja näin jakamaan osana talouden sopeuttamistoimia. Pelastustoimella on paljon lakisääteisiä toimintoja pienen budjettinsa raameissa, joten leikkauksia ei juurikaan ole tehtävissä (vrt. terveydenhuollon palveluverkko). Pelastustoimen ja sopimuspalokunnan henkilöstö pyrkii aina parhaalla mahdollisella tavalla pelastamaan ja suojelemaan ihmishenkiä sekä heidän omaisuuttaan. Kun kannamme vastuuta omasta terveydestämme (toivottavasti), muistammeko huolehtia myös…

Jyri Hänninen: Kolme pointtia hyvinvointialueiden muutokseen
| |

Jyri Hänninen: Kolme pointtia hyvinvointialueiden muutokseen

Albert Einsteinin sanonnan mukaan emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Tämä on hyvinvointialueiden muutosjohtamisen haaste niin Etelä-Karjalassa kuin koko Suomessa. Vanhaan ei voi palata ja uusi on sumuverhon peitossa. Valtion ohjausmallien ja rahoituslain tuomat muutokset edellyttävät nopeasti uudistamaan päivittäistä toimintaa samalla, kun strategisia päätöksiä tehdään pitkäjänteisen kehityksen turvaamiseksi. Valtionhallinnon…

Johanna Hasu: Kela-korvausten nousun hyöty kuuluu asiakkaille
| |

Johanna Hasu: Kela-korvausten nousun hyöty kuuluu asiakkaille

Suomessa Kela-korvaukset otettiin käyttöön jo vuonna 1967 eli 57 vuotta sitten. Uudistuksella helpotettiin erikoislääkärille pääsyä, mutta tämä malli on tullut tiensä päähän. Koronapandemia ja väestön ikääntyminen pidensivät hoitojonoja ja syntyneen hoitovelan vuoksi sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuu ennen näkemätön paine, eikä ongelmiin ole yksinkertaista ratkaisua. Vuoden 2024 alussa Kela-korvauksia nostettiin ja ne tulevat olemaan voimassa vuoden….

Markku Hupli: Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen on hyvinvointialueen vastuulla
| |

Markku Hupli: Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen on hyvinvointialueen vastuulla

Terveydenhuollon kuormitusta voi vähentää huolehtimalla iäkkäiden kuntoutuksesta sekä sairaala- että kotihoidossa. Ikääntyneiden kuntoutuksen vaikuttavuus-asiantuntijaryhmä vetosi, että Orpon hallitusohjelmassa turvattaisiin iäkkäiden kuntoutus omalla ohjelmallaan. Päivystysten ja sairaaloiden ruuhkautuminen johtuu osaltaan iäkkäiden kuntoutuksen viivästymisestä tai puuttumisesta. Sairaalahoitoon joutunut ikäihminen menettää lihasmassaa ja samalla toimintakykyä joka päivä hänen maatessa päivystyksessä tai vuodeosastolla, ellei kuntoutuksesta, mutta myös riittävästä ravitsemuksesta…

Minna Ahokas: Sosiaalihuollon palvelut ovat merkittävässä osassa palvelurakenteen uudistuksessa
| |

Minna Ahokas: Sosiaalihuollon palvelut ovat merkittävässä osassa palvelurakenteen uudistuksessa

Hyvinvointialueen palveluverkon uudistaminen herättää paljon keskustelua ja myös huolta palveluiden saatavuudesta kymenlaaksolaisten keskuudessa. Etenkin terveysasemien palvelut puhututtavat. Sosiaalihuollon palvelukokonaisuuden jääminen näkymättömäksi terveydenhuollon rinnalla, on noussut esille myös valtakunnallisesti. Toisaalta samaan aikaan käydään julkista keskustelua niin ikääntyvän väestön hoidosta kuin lastensuojelunkin tilanteesta. Sosiaalihuollon kokonaisuus on merkittävä osa hyvinvointialueen palveluita niin asiakasmäärältään kuin taloudellisilta vaikutuksiltaankin. Esimerkiksi palveluasumisen…

Christa Carpelan: Lapsen etu ei saa hukkua byrokratian rattaisiin  
| |

Christa Carpelan: Lapsen etu ei saa hukkua byrokratian rattaisiin  

Vuoden 2022 alusta lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on saanut olla samanaikaisesti asiakkaana enintään 35 lasta. THL:n lastensuojelun työntekijöille ja työnantajille teettämän selvitys kertoo, että nykyinen mitoitus on hyvä alku, ja sovittu lasku 30 asiakkaaseen vuonna 2024 on tärkeää. On kuitenkin syytä arvioida, onko tämäkään mitoitus riittävä. Jokaisella työntekijällä tulee olla riittävästi aikaa keskittyä jokaiseen asiakkaaseen. Oikeanlainen mitoitus estää…

Maarit Eskola-Heikkinen: Yksityiset palveluntuottajat ovat tärkeä resurssi hyvinvointialueen palvelutarjonnassa
| |

Maarit Eskola-Heikkinen: Yksityiset palveluntuottajat ovat tärkeä resurssi hyvinvointialueen palvelutarjonnassa

Hyvinvointialueen haasteista raha ei ehkä olekaan tulevaisuudessa suurin murhe, vaan henkilöstön riittävyys. Eli se, että palveluita yleensäkin pystytään tarjoamaan ! Tarjoaminen ja järjestäminen ovat eri asia kuin tuottaminen. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä työskentelee paljon yksityissektorilla. On välttämätöntä ottaa tämä resurssi aidosti käyttöön; nythän se on jäänyt hyödyntämättä. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen strategiassa onkin palveluiden sujuvuus huomioiden kumppanuudet ja monituottajuus. Tämä…

Linda Brandt-Ahde: Lastensuojelun resurssit tulee kohdentaa oikein
| |

Linda Brandt-Ahde: Lastensuojelun resurssit tulee kohdentaa oikein

Lastensuojelun tila on noussut valtakunnallisesti keskusteluun Joensuussa tapahtuneen järkyttävän 4-vuotiaan pojan surman johdosta. Pieni 4-vuotias poika kuoli julmalla tavalla, joka ei saa koskaan toistua. Keskustelua käydään lastensuojelun resursseista ja sosiaalityöntekijöiden saatavuudesta. Lastensuojelun kustannukset ovat vuosittain noin 1,2 miljardia euroa, joista 73 % kohdentuu sijaishuoltoon. Painopiste on siis väärä; lapsia ja perheitä ei auteta oikea-aikaisesti ja…

Pyry Mattila: Armila 2.0 – hyvää kannattaa odottaa?
| |

Pyry Mattila: Armila 2.0 – hyvää kannattaa odottaa?

Armilan terveysaseman tarina on enää pistettä vailla. Pitkään palvellut, mutta huonokuntoinen rakennus ei vastaa enää nykyaikaisen terveydenhuollon tarpeita. Kaupunkilaiset tietysti uskovat Armilan loppuun vasta kun sen näkevät. Niin poukkoilevasti on rakennuskompleksin tilanne edennyt. Opiskelijana minulle sanottiin jo vuonna 2014, että kyseessä on viimeinen vuosi Armilassa. Silti viisi vuotta myöhemmin, valmistumiseni jälkeen, aloitin taas siellä. Ja…

Sisällön loppu

Sisällön loppu