Tuula Lindh: Hoitoon pääsy – Aluevaalien kuuma peruna
| |

Tuula Lindh: Hoitoon pääsy – Aluevaalien kuuma peruna

Tiedossa on valtion velkaantuminen, joka vaikuttaa myös hyvinvointialueiden rahoitukseen. Terveystaloustieteilijät ovat osoittaneet, että huippulaadukasta palvelua nopealla hoitoon pääsyllä ja kaiken kattavalla palveluvalikoimalla ei voida koskaan toteuttaa, koska rahat eivät riitä. Niistä täytyy silloin tinkiä. Hoidon laatua tuskin haluamme paljonkaan heikentää. Hoitoon pääsystä me voimme kiireettömissä tapauksissa tinkiä paljonkin ilman, ettäse aiheuttaa terveyshaittoja. Nyt on myös…

Tuula Lindh: Onko lääkäripula ikuisuuskysymys?
| |

Tuula Lindh: Onko lääkäripula ikuisuuskysymys?

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminta on hyvin riippuvaistalääkäreiden saatavuudesta. 1990-luvun laman aikana seurasi lyhytaikainen pienilääkäreiden työttömyys. Siitä pelästyneenä ryhdyttiin varomaan lääkäreiden lisäkouluttamista. Vuonna 2012 päätettiin lisätä lääkäreiden koulutusta 600:sta koulutuspaikasta 750:een koulutuspaikkaan, mutta koulutuksen lisäys tapahtui vasta 2016. Mutta työvoiman lisäystä tämä alkoi tuottaa 2021 lähtien.Lisäksi noin 100 suomalaista lääkäriä valmistuu vuosittain ulkomailta. Eikö olisiparempi kouluttaa…

Tuula Lindh: Sote-kustannukset on saatava hallintaan
| |

Tuula Lindh: Sote-kustannukset on saatava hallintaan

Kun väestömme ikääntyy, niin palvelutarve kasvaa. Syntyvyys on ennätyksellisen alhaalla, ja se tulee tulevaisuudessa heikentämään huoltosuhdetta. Valtion talous on velkaantunut kovaa vauhtia. Lisävelanotto ei ole mahdollista lähivuosina. Koska sote-menot ovat suurin yksittäinen menoerä, on ilmiselvää, että niiden menojen kasvu on pysäytettävä. On tärkeää, että hoidon vaikuttavuutta lisätään kaikessa toiminnassa. Ihannekuvahan olisi, että hoitoon pääsisi heti,…

Tuula Lindh: Soteuudistuksen valuvika
| |

Tuula Lindh: Soteuudistuksen valuvika

Sote-uudistusta tehtiin vuosikymmeniä ja tunteet sen ympärillä kävivät kuumina. Poliittisen väännön seurauksena päätettiin, että jokainen maakunta muodostaa oman hyvinvointialueen väestömäärästään huolimatta. Silloin syntyi monta minihyvinvointialuetta, joiden väestöpohja ei riitä lääketieteellisesti laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen hoitoon. Ruotsissakaan ei ole alle 200 000 asukkaan sairaanhoitoalueita. Kun talous sakkaa ja joudutaan etsimään lisäsäästöjä, katseet kohdistuvat keskussairaalaverkostoon. Asiantuntijatkaan eivät tuoneet…

Tuula Lindh: Synnytykset tulee säilyttää Etelä-Karjalassa
| |

Tuula Lindh: Synnytykset tulee säilyttää Etelä-Karjalassa

Kansallinen selvitys esitti päivystävien keskussairaaloiden ja perusterveydenhuollonpäivystyspisteiden määrän vähentämistä. Siinä ehdotettiin, että yliopistosairaaloidenulkopuolelle jäisi 5-8 keskussairaalaa. Loppujen keskussairaaloiden statusta alennettaisiinaluesairaalatasolle. Laaja Saimaan alue jäisi näin ilman päivystävää keskussairaalaa. Nyt ollaan romuttamassa 1950-luvulla luotua keskussairaalaverkkoa. Lappeenrantaanvalmistui vuonna 1955 Suomen kolmas keskussairaala, Etelä-Saimaan keskussairaala,joka edusti oman aikansa huippua. Juuri nyt ollaan säästöjen varjolla lakkauttamassasynnytystoimintaa kun päinvastoin pitäisi…

Sisällön loppu

Sisällön loppu