Tapio Karvonen: Hyvinvointialueen osavuosikatsaus ei talouden osalta luo tyytyväisyyttä
| |

Tapio Karvonen: Hyvinvointialueen osavuosikatsaus ei talouden osalta luo tyytyväisyyttä

Tämän vuoden ensimmäinen Kymenlaakson hyvinvointialueen osavuosikatsaus tammi-huhtikuulta ei anna ruusuista kuvaa hyvinvointialueemme talouden näkymistä. Tämän vuoden noin 73M€ ennustetulla alijäämällä olemme tämän vuoden jälkeen hyvin todennäköisesti yli noin 100M€ alijäämän kattamisvelvoitteessa. Tämä tarkoittaa valtion lisärahoituksen tarvetta, jotta nollatulokseen pääseminen vuonna 2025 olisi mahdollista. Talouden huonontumiselle on monia syitä mm. inflaatio ja sen aiheuttama yleisen hintatason…

Tapio Karvonen: Hyvinvointialueen talous on saatava tasapainoon
| |

Tapio Karvonen: Hyvinvointialueen talous on saatava tasapainoon

Kymenlaakson hyvinvointialueen käynnistyminen on moneen muuhun alueeseen verrattuna ollut varsin kitkatonta. Taustalla ollut Kymenlaakson kuntien yhteinen sotekuntayhtymä Kymsote, mikä toiminnaltaan on vastannut nykyisen hyvinvointialueen toimintaa pelastustointa lukuun ottamatta. Synergiaetuja on haettu, toimintoja on mukautettu ja järjestelmiä yhdenmukaistettu jo usean vuoden ajan. Kymsote on ollut kannaltamme mainio esimerkki kuntien yhteisen toimintatavan luomisessa ja sote-ratkaisujen hakemisessa yhteistä…

Tapio Karvonen: Kymenlaakso tarvitsee tulevaisuudessakin kaksi päivystystä
| |

Tapio Karvonen: Kymenlaakso tarvitsee tulevaisuudessakin kaksi päivystystä

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän pohtimaan sosiaali- ja terveyspalveluja tehtävänään sairaaloiden ja päivystysten työnjaon ja porrastamisen selvittäminen. Työryhmä koostui hyvinvointialueiden asiantuntijoista eri puolilta Suomea. Työryhmän selvitys on saanut varsin kriittisen vastaanoton. Erityisesti selvityksessä on huomioitava, että se ei perustu sote-palvelujen alueelliseen tarpeeseen ja kustannuksiin, vaan kertoo asiantuntijoiden vision tulevaisuuden palveluverkosta. Taustalla on huoli henkilöstön ja…

Tapio Karvonen: Miltä Kymenlaakson sote-järjestelmä näyttää tulevaisuudessa?
| |

Tapio Karvonen: Miltä Kymenlaakson sote-järjestelmä näyttää tulevaisuudessa?

Tiistaina 8.10.2024 Kymenlaakson hyvinvointialueen aluehallitus teki päätöksen palveluverkkoon liittyvistä terveysasemista. Päätöksessä pienet terveysaseman Miehikkälässä, Elimäellä ja Jaalassa saivat jatkoaikaa. Aluehallitus haluaa selvittää, miten näiden terveysasemien asiakkaiden palvelut tulevaisuudessa järjestetään, ja vasta tämän selvityksen jälkeen päätökseen palataan. Ovatko haja-asutusalueiden palvelut järjestettävissä liikkuvina palveluina vai jollakin uudenmuotoisella liikkuvalla palvelulla, joka tietyin väliajoin olisi asukkaiden käytössä? Hyvinvointialueella on…

Tapio Karvonen: Opiskeluhuollon rooli on merkittävä
| |

Tapio Karvonen: Opiskeluhuollon rooli on merkittävä

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro Kymenlaakson aluevaltuuston kokouksessa 9.4.2024 Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat! Ennaltaehkäisevä työ on hyväksytyssä Kymenlaakson hyvinvointialueen strategiassa nostettu toiminnan tuloksellisuuden yhdeksi tukipilariksi. Ennaltaehkäisyssä pureudumme jo hyvissä ajoin, ennen korjaamista vaativien toimien liikkeellelähtöä, niihin juurisyihin joiden olemme tunnistaneet jatkossa aiheuttavan syrjäytymistä, sairaskierteen syvenemistä ja erilaisten tukipalvelujen ja toistuvaa korjaavien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Opiskeluhuolto on…

Toni Suihko: Optimistinen pessimismi
| |

Toni Suihko: Optimistinen pessimismi

Kun lähdin pohtimaan tämän kirjoituksen sisältöä, emme olleet kuulleet valtiovarainministeriön viimeisintä tulkintaa hyvinvointialueiden rahoituksesta. Reilu viikko sitten Etelä-Karjalan hyvinvointialueen tavoitteena oli 60 miljoonan säästöt, viimeisimmät terveiset nostivat tavoitteen 120 miljoonaan. Nämä luvut tyrmistyttävät. Jos lopettaisimme Etelä-Karjalassa esimerkiksi koko perusterveydenhuollon, olisi säästö paperilla noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Luonnollisesti näin ei tehdä. Tästä huolimattakin meidän tulee…

Tuula Lindh: Ekhvan vuodepaikkojen vähentäminen saattaa olla riski keskussairaalalle
| |

Tuula Lindh: Ekhvan vuodepaikkojen vähentäminen saattaa olla riski keskussairaalalle

Ei ole kulunut kuin muutama vuosi siitä, kun saatiin uusi sateenkaarisairaala rakennettua ja nyt sieltä ollaan jo vähentämässä 34 paikkaa. Onko se järkevää?Asiaa on perusteltu säästötoimilla ja leikkaushoitokäytäntöjen tehostumisella. Kaikki vähentämisen vaikutukset eivät ole heti näkyvissä. Voi käydä niin, ettävaativampia tekonivelleikkauksia voidaan hoitopaikkojen puuttuessa joutua tekemään yliopistosairaalassa ja hinta on helposti kaksin-kolminkertainen verrattuna omaan sairaalaan….

Tuula Lindh: Hoitoon pääsy – Aluevaalien kuuma peruna
| |

Tuula Lindh: Hoitoon pääsy – Aluevaalien kuuma peruna

Tiedossa on valtion velkaantuminen, joka vaikuttaa myös hyvinvointialueiden rahoitukseen. Terveystaloustieteilijät ovat osoittaneet, että huippulaadukasta palvelua nopealla hoitoon pääsyllä ja kaiken kattavalla palveluvalikoimalla ei voida koskaan toteuttaa, koska rahat eivät riitä. Niistä täytyy silloin tinkiä. Hoidon laatua tuskin haluamme paljonkaan heikentää. Hoitoon pääsystä me voimme kiireettömissä tapauksissa tinkiä paljonkin ilman, ettäse aiheuttaa terveyshaittoja. Nyt on myös…

Tuula Lindh: Hyvinvointialueen kehitys ja haasteet
| |

Tuula Lindh: Hyvinvointialueen kehitys ja haasteet

Hyvinvointialueellamme on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä kaiken valituksenkeskellä. Tämän osoittaa jo asiakaskyselykin. Meillä on aloitettu kiirevastaanotto, joka onhelpottanut varsinaisen päivystyksen kuormitusta. Hammashoito toimii hyvin,vaikka odotusajat muihin kuin päivystyskäynteihin ovat edelleen kuukausien mittaisia.Hoitoon tulee päästä kuuden kuukauden kuluessa. Kukaan ei jää hoitamatta. Tämä onmahdollista, koska meillä on ystävällinen ja ammattitaitoinen henkilöstö. Yleinen taloustilanne ja valtion velkaantuminen…

Tuula Lindh: Onko lääkäripula ikuisuuskysymys?
| |

Tuula Lindh: Onko lääkäripula ikuisuuskysymys?

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminta on hyvin riippuvaistalääkäreiden saatavuudesta. 1990-luvun laman aikana seurasi lyhytaikainen pienilääkäreiden työttömyys. Siitä pelästyneenä ryhdyttiin varomaan lääkäreiden lisäkouluttamista. Vuonna 2012 päätettiin lisätä lääkäreiden koulutusta 600:sta koulutuspaikasta 750:een koulutuspaikkaan, mutta koulutuksen lisäys tapahtui vasta 2016. Mutta työvoiman lisäystä tämä alkoi tuottaa 2021 lähtien.Lisäksi noin 100 suomalaista lääkäriä valmistuu vuosittain ulkomailta. Eikö olisiparempi kouluttaa…

Sisällön loppu

Sisällön loppu