Tapio Karvonen: Hyvinvointialueen talous on saatava tasapainoon
Kymenlaakson hyvinvointialueen käynnistyminen on moneen muuhun alueeseen verrattuna ollut varsin kitkatonta. Taustalla ollut Kymenlaakson kuntien yhteinen sotekuntayhtymä Kymsote, mikä toiminnaltaan on vastannut nykyisen hyvinvointialueen toimintaa pelastustointa lukuun ottamatta.
Synergiaetuja on haettu, toimintoja on mukautettu ja järjestelmiä yhdenmukaistettu jo usean vuoden ajan. Kymsote on ollut kannaltamme mainio esimerkki kuntien yhteisen toimintatavan luomisessa ja sote-ratkaisujen hakemisessa yhteistä etua tavoitellen. Toki nyt, kun rahoitus on jäämässä huomattavan vajaaksi verrattuna kustannuksiin, on todettu sen olleen hyvinvointialueen talouden kannalta huono ratkaisu. Kymsote teki kolmivuotisen toiminta-aikansa loppumetreillä palkkaharmonisaation, jonka kustannukset näkyvät nyt kulurakenteessa. Useilla alueilla, joilla vastaavaa kuntayhtymärakennetta ei ole ollut, valtio tulee maksamaan harmonisaatiokustannukset kohonneella valtionosuudella.
Talous näyttelee valtavaa osaa hyvinvointialueen palvelujen kehittämisessä ja saavutettavuuden turvaamisessa. On arvioitu, että tänä vuonna Kymenlaakson hyvinvointialue tekee noin 50M€ alijäämän toiminnassaan. Tässä alijäämässä on jo mukana alueen tuottavuusohjelman tälle vuodelle kohdistuvia ennakoitavia tehostamistoimenpiteitä, joten todellisuudessa alijäämä saattaa jäädä ennakoitua suuremmaksi. Ja tuleva vuosi 2024 inflaatiopaineineen ei lupaa parempaa. Toki emme ole alueena yksin, vaan alijäämää tekevät kaikki hyvinvointialueet.
Talouden tasapainoon pääseminen on hyvinvointialueellemme elinehto. Tuottavuusohjeman toimenpiteitä on rakennettava siten, että vuonna 2025 taloutemme on tasapainossa. Tästä syystä kaikki toimet palvelujen tehostamiseksi, tuottavuuden kasvattamiseksi ja työhyvinvoinnin ja henkilöstön pitovoiman lisäämiseksi ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Digitaalisten palvelujen edistäminen on yksi näistä toimenpiteistä. Muun muassa terveydenhoidon ajanvaraus, sekä terveydenhoitajan ja lääkärin etävastaanotot ovat asukkaidenkin odottamia ja kaipaamia uudistuksia. Kymenlaakso on ollut digitaalisissa palveluissa etunojassa Kaiku24-palvelun myötä, joten näyttöä meillä jo on. Jos 30% palvelusuoritteista siirtyisi digitaalisiksi, niin resurssia vapautuisi hoitotakuun toteuttamiseen ja palveluiden sujuvaan järjestämiseen. Palvelut paranisivat ja sujuvoituisivat, ja talous kohenisi. Siis kaikki voittaisivat.
Tapio Karvonen
Kymenlaakson hyvinvointialueen valtuutettu ja hallituksen jäsen
Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja