Elina Ketonen: Mielenterveysambulanssi voisi olla osaratkaisu kasvaviin mielenterveyshaasteisiin
| |

Elina Ketonen: Mielenterveysambulanssi voisi olla osaratkaisu kasvaviin mielenterveyshaasteisiin

Sosiaali & Terveysala Tänään -lehti kirjoitti viimeisimmässä lehdessään muun muassa mielenterveysteemasta. Lehden artikkelin mukaan mielenterveyshaasteet kärjistyvät ja hyvinvointialueilla olisi hyvä vahvistaa järjestöyhteistyötä mielenterveyskentällä. Mieli ry:n kriisitoimintojen johtaja Sanna Vesikansa totesi, että ”Mielenterveyskriisiä pystytään ratkaisemaan vain siten, että saadaan kaikki mahdolliset resurssit käyttöön ja toimimaan samaan suuntaan. Hyvinvointialueiden ja järjestöjen hyvä kumppanuus on osa ratkaisua.” Ja…

Elina Ketonen: Pitovoima – nykyajan uusi kirosana
| |

Elina Ketonen: Pitovoima – nykyajan uusi kirosana

Vai onko sittenkään? Hyvinvointialueet kilpailevat keskenään osaavista tekijöistä rajallisilla budjeteilla. Strategiasta sekä henkilöstöön liittyvistä talousluvuista puhuttaessa joka toisen huulilla vilahtavat sanat veto- ja pitovoima. Moni työntekijä kyllä saadaan houkutelluksi solmimaan työsopimuksen palkalla, henkilöstöeduilla, bonuksilla ja henkilökohtaisilla lisillä. Riittävätkö jatkuvat palkankorotukset kuitenkaan sitouttamaan työntekijöitä? On tutkittu, ettei palkka välttämättä edes ole suurin motivaattori ihmisen sitoutumiseen ja…

Esko ”Lalli” Lavonen: ”Hyvinvointialueen talous onkin tärkein ja vaikein asia tulevaisuudessa.”

Esko ”Lalli” Lavonen: ”Hyvinvointialueen talous onkin tärkein ja vaikein asia tulevaisuudessa.”

Kuka olet?   Esko ”Lalli” Lavonen, nuorisopalveluiden koordinaattori. Miksi halusit mukaan aluevaltuustoon? Omaan pitkän uran lasten, nuorten ja perheitten parissa työskentelemisestä. Minulle onkin tärkeää, että panostamme voimavaroja lasten, nuorten ja perheitten ennaltaehkäisevään työhön. Myös pitkä kokemus sosiaali- ja terveyspuolen luottamushenkilönä antaa hyvät lähtökohdat aluevaltuutetun työhön. Mitkä ovat tavoitteesi aluevaltuutettuna?   Koko Kymenlaakso tulee olemaan tulevaisuudessa suurten haasteiden…

Esko Lavonen: Hyvinvointialueella tulee toimia yhdessä lapsen parhaaksi
| |

Esko Lavonen: Hyvinvointialueella tulee toimia yhdessä lapsen parhaaksi

Hyvinvointialueet ovat olleet toiminnassa pian ensimmäisen vuoden ajan. Suomen historian suurin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on ollut haastava ja vaatinut paljon sopeutumista niin työntekijöiltä, päättäjiltä kuin hyvinvointialueen asukkailtakin. Erilaisten byrokraattisten ja taloudellisten haasteiden sekä uusien käytäntöjen rinnalla keskiössä tulee kuitenkin olla hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja turvaaminen. Erityistä huolta herättääkin esimerkiksi kouluterveyskyselyssä 2023…

Jari Larikka: Kouvola ja Kymenlaakson hyvinvointialue ovat totisen paikan edessä
| |

Jari Larikka: Kouvola ja Kymenlaakson hyvinvointialue ovat totisen paikan edessä

Kymenlaakson hyvinvointialueella on näytön paikka. Jatkammeko uudistumisen tiellä, vai tarraudummeko menneeseen. Haluammeko etsiä paikkaa auringosta vai jäämmekö varjojen maille? Valitsemamme tiekartta on oikea. Nyt tarvitaan rohkeutta viedä asioita eteenpäin. Meidän pitää jatkaa uudistumisen tiellä. Jos näin ei käy, niin luulen, että edessä on kivinen tie. Viikko sitten saimme kuulla Kouvolan kaupunginvaltuuston iltakoulussa hieman madonlukuja väestörakenteestamme…

Jari Larikka: Quo vadis soteuudistus?
| |

Jari Larikka: Quo vadis soteuudistus?

Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiestyöryhmän ehdotus uudesta terveyspalveluiden työnjaosta Suomessa aloitti aivan oikeutetusti keskustelun soteuudistuksen nykytilasta. Kymenlaakson hyvinvointialueella asia kiteytyi pitkälti päivystyksen jatkumiseen Kouvolassa öiseen aikaan. Itselleni on ollut vaikea ymmärtää, että miten on mahdollista aloittaa Suomen lähihistorian suurin ja kallein terveydenhuollon uudistus ilman pitkän tähtäimen suunnitelmaa. Onko niin, että jokainen hallitus vuorollaan laittaa pystyyn sekalaisen…

Johanna Hasu: Ajatuksia Kymenlaakson hyvinvointialueen ensimmäisestä asiakkuuskertomuksesta vuodelta 2023
| |

Johanna Hasu: Ajatuksia Kymenlaakson hyvinvointialueen ensimmäisestä asiakkuuskertomuksesta vuodelta 2023

Kun sain käsiini ensimmäisen Kymenlaakson hyvinvointialueen asiakkuuskertomuksen vuodelta 2023 – yllätyin. Asiakastyytyväisyyden tavoitearvo ylitettiin heti ensimmäisenä toimintavuonna. Hyvää tulosta saatiin myös asiakaspalautetiedon keruu- ja raportointiratkaisujen kehittämisellä. Parannettavaa toki jäi mm. palveluihin pääsyssä ja odotusajoissa. Yleensä sanotaan, että kaiken takana on nainen – mutta tässä tapauksessa se on antamamme palvelulupaus: Olemme sinua varten, oikea-aikaisesti, turvallisesti ja…

Johanna Hasu: Asuminen on ihmisen elämisen perusta
| |

Johanna Hasu: Asuminen on ihmisen elämisen perusta

Asunnottomuuden vähentämisen tehokeinot ovat asunnottomuuden ennaltaehkäisyn vahvistaminen sekä sen uusiutumisen torjunta. Asunnottomuus voi olla myös oma valinta. Osa ei halua hankkia omaa osoitetta (PL käyttö) pelätessään esimerkiksi velkojia. Helmikuussa 2023 Suomessa laskettiin olevan 3 686 asunnotonta. Määrät ovat vähentyneet verrattuna Euroopan ennätysvauhtiin. Meillä oli 1987 noin 20 000 ja 2022 yhteensä 2 686 asunnotonta, joista maahanmuuttaja taustaisia oli…

Johanna Hasu: Ei niin pahaa, ettei jotaa hyvääkin – aika paljon hyvää
| |

Johanna Hasu: Ei niin pahaa, ettei jotaa hyvääkin – aika paljon hyvää

Päätöksenteko on vaikea laji, joka tuli todistetuksi Kymenlaakson hyvinvointialueen ensimmäisessä palvelurakenne- ja palveluverkkoprosessissa, joka sai päätöksensä Kymenlaakson hyvinvointialueen hallituksen kokouksessa 16.12.2024. Tätä päätöstä edelsivät lukemattomat kokoukset ja neuvottelut. Hyvinvointialueen hallitus vaati palveluverkon valmistelussa huomioimaan palvelujen saatavuuden ja niiden saavutettavuuden turvaamisen sekä toimintojen monipuolisuuden. Valtio taasen laittoi painetta päätöksentekoon – palveluverkkopäätös oli tehtävä vuoden 2024 loppuun…

Johanna Hasu: Kela-korvausten nousun hyöty kuuluu asiakkaille
| |

Johanna Hasu: Kela-korvausten nousun hyöty kuuluu asiakkaille

Suomessa Kela-korvaukset otettiin käyttöön jo vuonna 1967 eli 57 vuotta sitten. Uudistuksella helpotettiin erikoislääkärille pääsyä, mutta tämä malli on tullut tiensä päähän. Koronapandemia ja väestön ikääntyminen pidensivät hoitojonoja ja syntyneen hoitovelan vuoksi sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuu ennen näkemätön paine, eikä ongelmiin ole yksinkertaista ratkaisua. Vuoden 2024 alussa Kela-korvauksia nostettiin ja ne tulevat olemaan voimassa vuoden….

Sisällön loppu

Sisällön loppu