Birgit Koskela: Kymenlaaksossa on edessä monenlaisia muutoksia terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi

Viime vuoden alussa hyvinvointialueiden aloittaessa toiminnan jokaisella alueella tuli eteen
ensimmäisenä asiana talouden tasapainottaminen vuoteen 2026 mennessä. Se tarkoittaa
Kymenlaakson hyvinvointialueella palveluverkkojen karsimista: mm. terveyskeskusten määrän
vähentämistä, asumispalveluiden uutta tarkastelua mahdollisesti uusia asumismuotoja kehittäen esimerkiksi yhteisöllinen asuminen, organisaation uudelleen tarkastelu ja ostopalveluiden vähentäminen.

Kymenlaakson hyvinvointialueen hallitus päätti alkuvuodesta, että Kymenlaaksossa tulee olemaan 7 sotekeskusta. Jokainen voi varmasti arvata, että meillä Pohjois-Kymenlaaksossa tulee tulevaisuudessa olemaan 3-4 sotekeskusta – mitä todennäköisimmin 3. Terveyskeskusten määrän vähentyessä tärkeintä eivät ole seinät vaan sosiaali-ja terveyspalveluiden laatu, henkilökunnan monipuolinen saatavuus ja osaaminen sekä digitalisaatio ja siihen liittyvät etäpalvelut. Viime viikkoina on paljon puhuttu julkisuudessa etähoidosta ja sen
tarpeellisuudesta. Tulevaisuudessa etähoito on varmasti osa arkipäivää mutta se ei voi kuitenkaan kokonaan korvata kasvotusten tapahtuvaa hoitoa eikä näin ollen sovellu kaikkiin hoitotilanteisiin. Tuskin esimerkiksi lastensuojeluasioita voidaan pelkän Teamsin kautta hoitaa!

Palveluverkon supistuttua on taattava kaikille hyvinvointialueen asukkaille lain mukaan tasapuoliset ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, joten supistuneen palveluverkon rinnalle on luotava uusia toimintatapoja. Jo Kymsoten aikana keskustelimme usein liikkuvista palveluista ja sama keskustelu jatkuu nyt hyvinvointialueella. Pyörillä liikkuvat palvelut on yksi vaihtoehto mm. haja-asutusalueilla, mutta nyt tulisi ripeästi laskea myös mallin kustannuksia.
Pelkkää puhetta kyllä on jo vuosia riittänyt. Kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä niin ikäihmisten kuin sosiaalipuolen kanssa ei sovi myöskään unohtaa.

Jokainen meistä ymmärtää että vahva, laadukas ja osaava perusterveydenhuolto säästää
erikoissairaanhoidonkustannuksia. Suuri kysymys onkin, että miten tässä perusterveydenhuollon vahvistamisessa onnistutaan. Kymenlaakson hyvinvointialueen väestörakenne ja sairastavuus ovat maan kärkikastia ja tuovat siten omat haasteensa. Ympärivuorokautisen päivystyksen säilyminen sekä Pohjois-että Etelä-Kymenlaaksossa on ykkösasia ja onneksi siitä ollaan joka suunnalla koko maakunnassa yksimielisiä.

Tällä hetkellä kaikki hyvinvointialueet joutuvat etsimään keinoja alijäämien kattamiseksi vuoteen 2026 mennessä. Kymenlaakso kulkee alijäämien suhteen hyvinvointialueiden kärjessä: Alijäämä vuonna 2023 per asukas oli -223 € ja ennuste vuodelle 2024 per asukas on 417€.
Hyvinvointialueemme on joutunut käyttämään paljon ostopalveluita esimerkiksi hoitohenkilökunnan saamiseksi, sekä asumispalveluiden että lasten ja nuorten palveluiden turvaamiseksi.

Hyvinvointialueellamme tulee varmasti tulevaisuudessa olemaan monenlaisia uudistuksia ja
muutoksia jotka koskettavat lähes jokaisen kuntalaisen arkea.

Birgit Koskela

Kymenlaakson hyvinvointialueen varavaltuutettu