Christa Carpelan: Ennakkovaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä

Viime vuosien aikana on puhuttu paljon tietoon perustuvasta päätöksenteosta. Valtion ja muun julkisen hallinnon päätösten tulee perustua valmisteluun, jossa vaikutukset on arvioitu monipuolisesti ja laadukkaasti. Vaikutusten arviointi on tärkeä keino saada tietoa päätöksenteon tueksi.

Monipuolinen ja laadukas vaikutusten arviointi ei kuitenkaan usein toteudu. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, kuten lapsivaikutukset, jäävät edelleen monissa tilanteissa pintapuoliselle huomiolle velvoitteista huolimatta. Lainsäädäntö edellyttää, että lapsiin kohdistuvassa päätöksenteossa lapsen edun on oltava ensisijainen harkintaperuste. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki edellyttää lapsivaikutusten arviointia.

Lapsivaikutusten arvioinnissa selvitetään kokonaisvaltaisesti päätösten vaikutuksia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Arvioinnin avulla myös kustannusnäkökulma tulee huomioiduksi paremmin. Arviointi tuo esille pidemmän aikavälin positiiviset seurannaisvaikutukset, sillä jokin toimenpide voi nostaa kustannuksia hetkellisesti, mutta pitkällä aikavälillä se taas saattaa alentaa menoja jollain toisella alueella.

Hyvinvointialueen on seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin, ja otettava päätöksenteossaan huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset. Jos päätöksenteko perustuu kapeaan tietoon, voi merkittäviä tekijöitä jäädä huomioimatta, ja päätöksen vaikutukset voivat olla ihmisten hyvinvoinnin ja myös julkisen talouden kannalta kielteisiä.

Christa Carpelan

Kymenlaakson hyvinvointialueen valtuutettu (kok.)