Antti Pätilä: Kuka meitä ikäihmisiä hoivaa?
| |

Antti Pätilä: Kuka meitä ikäihmisiä hoivaa?

Suomen terveydenhuollon kynnyskysymykseksi on noussut ikäihmisten hoivan järjestäminen ja hoivan kustannukset. Ikäihmisiksi voidaan katsoa yli 75-vuotiaat, joskin ikäraja on häilyvä kun monet meistä tuntevat 80-90 vuotiaita fyysisesti ja henkisesti aktiivisia ikäihmisiä. Aihepiirin ajankohtaisuus syntyy tietysti siitä, että ns. suuret ikäluokat eli vuosina 1945-noin 1955 ovat jo tulleet tai alkavat tulla ikävaiheeseen, jolloin terveysongelmia esiintyy yhä…

Jerena Juutilainen: Vaikuttavuutta ikääntyneiden elämänlaatuun
| |

Jerena Juutilainen: Vaikuttavuutta ikääntyneiden elämänlaatuun

Aloitin 80-luvulla hoitajaurani ikäihmisten palveluiden piirissä Kukkurilan vanhainkodilla. Silloin ei ollut pulaa työntekijöistä eikä veronmaksajista. Ikääntyneille apua tarvitseville vanhuksille oli mahtavat puitteet laadukkaaseen loppuelämään. Nyt on asiat toisin ja niiden kanssa on elettävä. Yli 65-vuotiaita on vuoteen 2030 ennustettu olevan Etelä-Karjalassa jo joka kolmas samalla kun työssäkäyvien osuus vähenee. Miten siis turvaamme verotuloilla kustannettavia valtion…

Markku Hupli: Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen on hyvinvointialueen vastuulla
| |

Markku Hupli: Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen on hyvinvointialueen vastuulla

Terveydenhuollon kuormitusta voi vähentää huolehtimalla iäkkäiden kuntoutuksesta sekä sairaala- että kotihoidossa. Ikääntyneiden kuntoutuksen vaikuttavuus-asiantuntijaryhmä vetosi, että Orpon hallitusohjelmassa turvattaisiin iäkkäiden kuntoutus omalla ohjelmallaan. Päivystysten ja sairaaloiden ruuhkautuminen johtuu osaltaan iäkkäiden kuntoutuksen viivästymisestä tai puuttumisesta. Sairaalahoitoon joutunut ikäihminen menettää lihasmassaa ja samalla toimintakykyä joka päivä hänen maatessa päivystyksessä tai vuodeosastolla, ellei kuntoutuksesta, mutta myös riittävästä ravitsemuksesta…

Sisällön loppu

Sisällön loppu