Esko Lavonen: Hyvinvointialueella tulee toimia yhdessä lapsen parhaaksi

Hyvinvointialueet ovat olleet toiminnassa pian ensimmäisen vuoden ajan. Suomen historian suurin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on ollut haastava ja vaatinut paljon sopeutumista niin työntekijöiltä, päättäjiltä kuin hyvinvointialueen asukkailtakin. Erilaisten byrokraattisten ja taloudellisten haasteiden sekä uusien käytäntöjen rinnalla keskiössä tulee kuitenkin olla hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja turvaaminen.

Erityistä huolta herättääkin esimerkiksi kouluterveyskyselyssä 2023 esiin noussut lasten ja nuorten ahdistuneisuus, kiusaamisen lisääntyminen ja kasvava yksinäisyys. Näihin haasteisiin vastaamisessa tarvitsemme erityisesti varhaista tukea lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Varhaisella tuella mahdollistamme puuttumisen mahdollisiin haasteisiin jo ennen kuin ne pääsevät kasvamaan liian suuriksi.

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukemiseksi alueellamme tarvitsemme monipuolista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Järjestöt ovat hyvin tärkeä osa kansalaisyhteiskuntaa ja tarjoavat erilaista toimintaa perheiden varhaisessa tukemisessa. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei selviä tulevaisuudessa ilman vahvaa kumppanuutta kansalaisjärjestöjen kanssa. Järjestöjen kanssa tehtävää aitoa yhteistyötä ja kumppanuutta on vahvistettava ja on turvattava järjestöjen toimintaedellytykset hyvinvointialueilla.

Lapset ja nuoret elävät yhä moninaisemmissa perhetilanteissa ja noin joka kolmas perhe on monimuotoinen. Perheiden monimuotoisuus edellyttää myös lapsi- ja perhetoimijoilta erilaisia tapoja vastata lasten ja perheiden erilaisiin tarpeisiin ja toiveisiin. Perheiden tukeminen on mahdollistettava laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hyvinvointialueilla tulevaisuus rakentuu lapsissa ja nuorissa. Kaikissa perheisiin, lapsiin ja nuoriin kohdistettavissa päätöksissä on huomioitava päätösten vaikuttavuus tulevaisuuteen.