Kokoomus-RKP:n ryhmäpuheenvuoro aluevaltuustossa 16.6.2026
Kokoomus-RKP:n ryhmäpuheenvuoro Kymenlaakson aluevaltuuston kokouksessa 16.6.2026
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, hyvät kuulijat
Vuoden 2025 arviointikertomus osuu toiminnan ytimeen.
Teemmekö tekemisen vuoksi vai ohjaako tekemistämme strategia ja valtuuston linjaukset tavoitteenamme palvelujen tuottaminen kymenlaaksolaisille kustannustehokkaasti? Tuottavuusohjelman toimenpiteet ovat olleet varsin näkymättömiä valtuutetulle. Siitä huolimatta talous on tehnyt 2025 korjausliikkeen, jonka toivomme tietysti jatkuvan.
Hyvinvointialueiden talous yleisesti koko Suomen mittakaavassa on parantunut. Vuosi 2025 oli ensimmäinen, jolloin hyvinvointialueiden talous nousi ylijäämäiseksi peräti 725 miljoonan euron verran. Tämä tietää sitä, että alijäämien kattaminen tulee useammalle hyvinvointialueelle mahdolliseksi viimeistään jatkettuun kattamisaikaan 2029 loppuun mennessä. Tuohon joukkoon haluamme tietysti itsekin kuulua. Vuoden 2025 tilinpäätös antaa kyllä meille pientä toivoa. Toki rahoituksemme kasvu mahdollisti paljolti talouden kehitykseen, mutta – kuten tilinpäätöksen riveillä todetaan – yhdessä tuottavuusohjelman toimenpiteiden kanssa.
Miksi taloutemme on alijäämäinen? Vuoden 2025 tilastojen perusteella henkilöstömäärämme on ollut kasvu-uralla, ja jälkirahoituksen kasvu on mahdollistanut kirimisen tulostavoitteessamme. Alijäämämme on yhä edelleen noin 70 euroa per asukas, mikä on hyvinvointialueiden häntäpäässä, kun kuusi aluetta teki 2025 alijäämää. Nettokustannusten muutoksessa olemme keskiarvon yläpuolella (+1,5%/+1,3%), investoinneissa per asukas olemme maltillisella tasolla. Toimintakulujemme kasvu vuosina 2023-2025 on +8,2% (HUSsin jälkeen toiseksi suurinta, reaalikasvu +0,5), ja asukaskohtaisissa nettokustannusten kasvussa olemme kärkipaikalla +9,8%. Alijäämämme on vuoden 2025 jälkeen noin 11,7% valtionrahoituksesta, ja se on maan 6. heikoin.
On huomioitava, että meitä tietysti haastavat väestön vähentyminen ja ikääntyminen. Osa alueista on kasvualueita, ja niillä ongelmat ovat erilaiset.
Omat lääkärit ja oma palvelu varmistavat vertailukohdan ja edistävät taloudellisen toimintatavan toteutumista. Asumispalvelut on suuri menoerä, ja esimerkiksi ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen osalta on vielä matkaa toivottuun 60/40-jakoon oman ja yksityisen tuotannon välillä. Myös lääkäripalvelujen saamisessa on haasteita, ja niiden osalta toivomme muutosten toteutustavassa, mm. omalääkärijärjestelmän käyttöönotto, vahvistavan lääkärien hakeutumishalukkuutta.
Erityisesti perusterveydenhuoltoa on tavoitteenamme vahvistaa, mutta tässä edistymisen merkkejä on vain vähän näkyvissä. Perusterveydenhuollon panostukset ovat välttämättömiä, jotta erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua voidaan hidastaa. Erikoissairaanhoidon kustannusvertailussa olemme kalliimpien joukossa.
Kun katsomme kokonaisuutta, niin johtopäätökset ovat ilmeisiä. Kuuden taloudellisesti heikoimmin menestyvän alueen joukossa olevana olemme siirtymässä kohti valtion ohjausta. Ottakaamme se ansaittuna. Emme kyenneet parempaan – ja nyt teemme sen kuitenkin – yhdessä mutta ohjattuna.
Henkilöstökertomuksesta paistaa onnistuminen. Pitovoimamme on lisääntynyt, hakijamäärät työtehtäviin kasvaneet, vaihtuvuus on pientä ja eNPS-luku on noussut hyvälle tasolle. Hyvinvointialueella on tehty erinomaista työtä työnantajamielikuvan parantamiseksi, ja se näkyy tuloksissa. Nyt kun voisimme siirtää tämän onnistumisen reseptin koko hyvinvointialueen toimintaan, niin hyvä tulee. Vaikka henkilöstöön liittyvät seurantaluvut ovat parantuneet, niin sairauspoissaolot ovat luvattoman korkealla tasolla. Hyvinvointialueiden välisessä vertailussa olemme kyseenalaisesti kärjessä. Tämän oikaisemiseksi on paljon työtä tehtävänä. Hyvä mielikuva työnantajasta ei riitä, vaan hyvän työyhteisön rakentamiseen on syytä todella panostaa. Tämä on kannattavaa niin hyvän työpanoksen kuin myös talouden kannalta. Sairauspoissalojen osalta puhutaan useiden kymmenien miljoonien säästöpotentiaalista, kuten arviointikertomuksessa osuvasti todetaan.
Kun peilaamme mennyttä vuotta tähän vuoteen, niin osavuosikatsauksen perusteella voimme olettaa, että olemme yhä edelleen hyvällä uralla. Odotukset tuottavuusohjelmaa kohtaan ovat olleet korkealla, ja nyt odotuksiin on pystyttävä vastaamaan. Taloustavoitteemme tälle vuodelle on nollatulos, ja siihen on vielä matkaa. Jospa sittenkin tänä vuonna!
HYTE-kertoimen parantaminen on yhtenä tavoitteenamme tälle vuodelle. Osavuosikatsauksen perusteella näyttää siltä, että työ vaatii kirkastamista, kun prosessi-indikaattorien osalta olemme varsin kaukana tavoitteesta. Hyvä, että olemme tähän myös panostaneet. Toivottavasti pääsemme pikku hiljaa asiassa myös selkeästi lähemmäksi tavoitettamme.
Kokoomus-RKP:n aluevaltuustoryhmä kiittää kaikkia valtuustoryhmiä kuluneesta ensimmäisestä tämän valtuuston toimintavuodesta. Yhteistyö valtuustoryhmien kanssa on toiminut, ja eroavista näkökannoista huolimatta olemme pystyneet rakentavaan keskusteluun. Samalla toivotan kaikille, niin virkahenkilöille kun valtuutetuille sekä kuuntelevalle yleisölle mitä parhainta kesää.
Tapio Karvonen
Kokoomus-RKP:n aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja
Kymenlaakson hyvinvointialue