Saara Kiventöyry: Työikäisten työajan ravitsemuksesta

THL ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi ensimmäisen suosituksen työaikaisesta ruokailusta helmikuun alussa 2026. Suositus perustuu kansallisiin ravitsemussuosituksiin, tutkimusnäyttöön ja tutkimusnäyttöön sekä hyviin käytäntöihin työikäisten ravitsemuksesta ja työaikaisesta ruokailusta. Terveyttä edistävän ravitsemuksen tavoitteena on tukea työkykyä ja ennalta ehkäistä sairauksia. Kymen Sanomat julkaisi asiasta lyhyesti työntekijän ruokavalionsyntilistan 5.2.2026 ”työikäiset saavat liikaa suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa ruoastaan”.

Totta on, että varsinkin matalapalkkaisilla aloilla työaikainen ruokailu on muuta väestöä huonommalla mallilla ja mahdollisuuksia terveelliseen ruokailuun koetaan olevan vähemmän.  Kovan rasvan saanti ja suolan käyttö ovat suomalaisessa aikuisväestössä keskimäärin liian korkealla tasolla. Kun energiansaanti ylittää pitkäaikaisesti kulutuksen, ylipainon ja lihavuuden riski kasvaa. Työssäkäyvien terveyttä kuormittavat kiireinen arki, epäsäännöllinen ateriarytmi, vähäinen fyysinen aktiivisuus, riittämätön uni ja päihteiden käyttö.

Noin puolella työssäkäyvistä on mahdollisuus henkilöstöravintolaan, noin kolmannes syö omia eväitä työpaikalla ja noin kolmannes nauttii lounaseväänsä kotona. Henkilöstöravintolassa lounastavat syövät keskimäärin terveellisemmin kuin muut. Heikoimmat työaikaisen ruokailun mahdollisuudet ovat matalapalkkaisilla ja fyysisesti raskailla aloilla, joilla sairastavuus ja ennen aikainen työkyvyttömyys on myös korkeinta. Terveyttä edistävällä ruokavalio ja työaikainen ruokailu vähentää useiden sairauksien riskiä ja vahvistaa tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa sekä mielenterveyttä. Ravitsemus ja riittävän nesteen saanti tukevat vireyttä ja toimintakykyä myös työpäivän aikana. Nyt laadittu suositus antaa ihan käytännön esimerkkejä ruokailuun liittyen.

Kymenlaaksolaiset työikäiset menehtyvät sydän- ja verisuonisairauksiin ja käyttävät enemmän päihteitä kuin suomalaiset työikäiset keskimäärin. Kymenlaakson hyvinvointialueen hyvinvointistrategia on tunnistanut haasteeksi työttömyyden, huono-osaisuuden ja korkean sairastavuuden. Alueelle on palkattu kaksi hyvinvointivalmentajaa, jotka auttavat liikunnassa ja ravitsemuksessa erityisesti työikäisiä. Kaksi valmentajaa yli 60 000 työllistä kohtaan vaikuttaa melko pieneltä määrältä. Työterveyshuolto tavoittaa ja aktiivisesti seuloo mm. laboratoriotutkimuksilla ja kyselyillä työikäisten terveyttä ja työkykyä. Ruokavalio ja liikuntatottumukset ovat hyvin henkilökohtaisia asioita ja niiden muuttaminen on vaikeaa. Osana ongelmaa on ylenpalttinen tarjonta ja einesten helpposaatavuus.  Sokeri ja rasva ovat myös hyvin addiktoivia. Terveellinen ruokavalio saattaa vaatia hiukan enemmän viitseliäisyyttä ja terveellinen ruoka mielletään kalliimmaksi. Meillä luotetaan paljon myös siihen, että koulussa opetetut lautasmallit ja ruokapyramidit ovat kaikilla tiedossa.

Työtä paremman ravitsemuksen, liikunnan, unen osalta tehdään paljon yksilötasolla. Yhteisötasolla tarvitaan yhteistyötä julkisen terveydenhuollon, kuntien, työterveyshuoltojen, työnantajien välillä työllisten ravitsemuksen laadulliseksi ja määrälliseksi parantamiseksi. Yhteiskunta voi ohjata ravitsemuskäyttäytymistä mm. verotuksellisin keinoin.

Omena päivässä pitää lääkärin loitolla.

Saara Kiventöyry
Kymenlaakson hyvinvointialueen valtuutettu