Christa Carpelan: Kymenlaakson alueellinen neuvolasuunnitelma on hyvä ja kattava
Kymenlaakson aluevaltuusto käsitteli kokouksessaan viime tiistaina alueellista neuvolasuunnitelmaa 2024 – 2025. Tämä suunnitelma tullaan liittämään osaksi alueellista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, jolloin lapsiperheiden palveluita voidaan tarkastella kokonaisuutena.
Tämä sana kokonaisuus onkin juuri se avainsana. Alueellisen neuvolasuunnitelman tavoitteena on vastata mahdollisimman hyvin paikallisten perheiden tarpeisiin ja tukea kokonaisvaltaisesti lasten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia. Tätä kukaan tai mikään taho ei tee yksin.
Matka tähän päivään on ollut pitkä mutta kantava.
Neuvolatoiminnan katsotaan syntyneen Suomeen 102 vuotta sitten, kun professori Arvo Ylppö avasi Helsingissä Lastenlinnan remontoituun halkokellariin neuvonta-aseman, jossa ympäristön äitejä opastettiin maksutta lastenhoidossa. Tarve oli suuri, sillä itsenäistyneen ja köyhän maamme voimavarat eivät riittäneet kaikkein pienemmistä huolehtimiseen. Näin kenraali Mannerheimin perustaman järjestön innovaatiosta kehittyi yksi suomalaisen hyvinvoinnin perusta.
Jo tuolloin neuvonta otettiin innokkaasti vastaan. Naiset tulivat näyttämään vauvojaan jopa miehiltään salaa. Tulokset olivat hämmästyttäviä: muutamassa vuodessa imeväiskuolleisuus laski aseman kirjoissa olleilla lapsilla 150 promillesta noin kolmeen promilleen.
Mutta kuten usein on jo eri yhteyksissä todettu, ei lapsuutta voi museoida.
Alueellinen neuvolasuunnitelma esitteleekin meille tämän päivän neuvolatoiminnan. Toiminnan, joka käsittää mm. terveystarkastukset ja näihin osallistumattomien tuen tarpeen selvittämisen, lasten kuntoutuksen, lasten psykiatriset palvelut ja perheneuvolatoiminnan. Unohtamatta toki digitaalisten palveluiden ja hoitopolun luomista – ja tässäkin – yhdessä muiden toimijoiden kanssa; kokonaisuus huomioiden.
Me tarvitsemme neuvolasuunnitelman esiin tuomaa palveluiden rajat ylittävää yhteistyötä – sen sijaan että ongelmia ratkotaan pistemäisesti, siiloutuneesti ja myöhään.
Perhekeskustoiminnan kokonaisuudessa olemme Kymenlaaksossa edelläkävijöitä jo nyt. Viimeksi syyskuussa pääsin yhdessä vastaavan perhekeskuskoordinaattorin kanssa esittelemään Kymenlaakson rakennetta, joka nivoo palvelut lapsi- ja perhelähtöiseksi, toimivaksi ja yhteen sovitetuksi kokonaisuudeksi, ja jossa painopiste on ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa tuessa. Neuvolapalvelut ovat tässä keskeisessä asemassa, kuten suunnitelmassakin esitetään.
Aivan lopuksi on vielä todettava, että on aivan huippua, että järjestöjen tuottama toiminta mainitaan näissä asiakirjoissa, kuten ensi- ja turvakotiyhdistyksen Pidä kiinni -avopalvelu Nupun, joka tarjoaa yksilöllistä matalan kynnyksen tukea sekä vertaistukitoimintaa päihteitä käyttäville tai riskissä oleville odottajille ja vauvaperheille. Nyt on vaan pidettävä huoli, ettei esimerkiksi tämä yhteistyö jää ainoastaan paperille, kuten on valitettavasti uhkana.
On tärkeää, että eri toimien vaikuttavuus ja tuloksellisuus arvioidaan – ja varmistetaan se, ettemme tuhoa sellaisia malleja, jotka tuovat säästöjä pitkällä aikavälillä hyvinvointialueellemme.
Christa Carpelan
Kymenlaakson hyvinvointialueen valtuutettu