Johanna Hasu: Miksi ei toteuteta hyvää terveydenhuoltoa?

Päivän sana on digitalisaatio, joka on muuttanut ja tulee edelleen muuttamaan arkeamme vauhdilla. Yhteiskuntamme rakenteiden ja käyttämiemme terveyspalvelujen tulisikin noudattaa samaa uudistumisen linjaa. Tähän tarvitsemme näkemystä, uskallusta, kumppanuuksia, tietoon perustuvia tavoitteita sekä rahoituksen ja kustannusten läpinäkyvyyttä. Tähän ajatukseen kaikki meillä Suomessa jääkin.

Virossa on kehitetty perhelääkärimallia 90-luvulta alkaen. Kehitystyön pohjana ovat olleet tavoitteet mm. julkisen rahoitusjärjestelmän kestävyydestä, yleissairaanhoitopalveluiden paremmasta laadusta ja resurssien tehokkaammasta käytöstä.

Lääkärin palkka muodostuu eri kannattavuuselementeistä. Palvelujen järjestäjälle maksetaan siitä mitä on tilattu ja tehty. Kaikki kustannukset ovat julkisesti nähtävillä, mikä mahdollistaa rahan kulutuksen seuraamisen ja parhaiden käytäntöjen hyödyntämisen.  

Kolme kohtaa Viron terveydenhuollosta:

1.Henkilökohtainen suhde lääkäriin. Asukas valitsee itselleen perhelääkärin, joka vastaa yksilön ja hänen perheensä terveydenhuollosta. Näin jää pois ainainen vaivojen uudelleen ja uudelleen selittely – hoitoon pääsy nopeutuu, potilas-lääkärisuhde on pitkä ja potilastyytyväisyys kasvaa.

2. Rahoituksen läpinäkyvyys: Kaikki kustannukset ja rahoitus on läpinäkyvää, kustannuksia seurataan tarkasti – puhutaan rehellisestä rahalla ohjaamisesta ja seurannasta. Näin löydetään terveyspoliittisesti ja taloudellisesti parhaat ja hyödynnettävät käytännöt.

3. Erillisrahoitus: Mm. ennaltaehkäisevään hoitoon, päiväkirurgisiin – ja naistentautien toimenpiteisiin, tutkimuksiin, terapiaan ja puhe- ja fysioterapeutin hoitoon ohjataan erillistä rahaa, jota myös seurataan läpinäkyvästi.

Perhelääkäritoiminnalla on havaittu selkeä vaikutus erikoissairaanhoidon käyntien määrän vähenemiseen. Yhä useampi potilas hoidetaan perusterveydenhuollossa. Huomattavaa on myös se, että Virossa yli 60 % kaikista pth:n kontakteista toteutetaan etäpalveluna puhelimitse – onhan potilas ja hänen tilanteensa jo pitkän hoitosuhteen vuoksi tuttu. Osa perhelääkäreistä haluaa kuulua isompaan yksikköön, esimerkiksi virolainen perhelääkäri Madis Tiik hoitaa kymmenien perhelääkäreidensä kanssa noin 40 000 asukasta.

Hoitoon hakeutuminen tapahtuu digitaalisesti. Potilas kirjaa oireensa sovellukseen, joka hyödyntää tekoälyä. Tekoälyn tekemistä diagnooseista 86 % on tutkitusti ollut oikein. Jos henkilö ei osaa tai halua käyttää sovellusta, niin hän soittaa hoitajalle, joka kirjaa sovellukseen potilaan kertomat oireet. Diagnoosin perusteella hänet ohjataan hoidon tarpeen mukaisesti eteenpäin.

Helppo tekoälyä hyödyntävä digitaalinen ratkaisu tuottaa nopeasti hoitoon ohjaavan diagnoosin. Läpinäkyvät kustannukset, rahoitus ja hoitotulosten seuranta auttavat löytämään vaikuttavimmat ja taloudellisimmat käytännöt. Virossa terveydenhuoltoa ohjaavat avoin ja ketterä rahankäyttö sekä hoitotulokset, Suomessa puikoissa on valtionvarainministeriö informaatio-ohjauksellaan.

Olisikohan Sitra kiinnostunut pilottihankkeesta, jossa Viron malli muovataan Suomeen soveltuvaksi vaikkapa jonkun Kymenlaakson hyvinvointialueella olevan sopivan kokoisen kunnan kanssa yhteistyössä?

Johanna Hasu

Kymenlaakson hyvinvointialueen valtuutettu